Laakasiilojen käyttökielto järjetön
Artikkeli Valituskierre uhkaa lopettaa laakasiilojen käytön (MT 17.10.) tuo esiin viljelijöihin kohdistetun viranomaiskäytännön, jopa mielivallan.
Jutussa herätti huomiota se, että ympäristöluvan kaatumisen yhtenä perusteena oli naapuruussuhdelaki. Tekstissä ei sanottu, mihin kohtaan perusteluilla viitattiin.
Esiin nostettu aihe on varsin ajankohtainen, sillä naapureiden ja myös mökkiläisten valituksiin törmätään hyvin usein maatilojen toimintaa kehitettäessä. Samoista asioista on kiistelty jo 1920-luvulla ja sitä ennen, koska laki naapuruussuhteista on laadittu vuonna 1920.
Lakia on uudistettu 1990-luvun jälkeen. Ennen muutoksia laissa mainittiin vielä suoraan se, että jos maatila oli olemassa ensin, jälkeenpäin tullut oli tullut tietoisena mahdollisista haitoista eikä hänellä siten ollut pohjaa valituksille. Nyt pykälän sanamuotoa on muutettu nykyaikaisemmaksi.
Kyseisessä, uudistetussakin laissa on muutama kohta, joiden perusteella viljelijällä on oikeus jatkaa toimintaansa jonkinasteista haitasta huolimatta. Esimerkiksi naapuruussuhdelain 19. §:n (NSL 1920) mukaan koska maatilojen toiminta on ympäristönsuojelulain luvitusten alainen, sitä ei saa määrätä poistettavaksi mainitun lain (NSL 1920) nojalla. (katso NSL 26/1920, 19.1 §)
Toiseksi, jos naapuruussuhde on syntynyt vasta sen jälkeen, kun (..., rakennus) jo oli valmiina tai tekeillä taikka (...) otettu käytäntöön, naapurilla ei ole oikeutta tämän pykälän nojalla vaatia niitä purettaviksi, siirrettäviksi tai poistettaviksi. (katso NSL 26/1920, 2.3 §)
On ihmisen pompottamista, jos toisaalta kannustetaan laajentamiseen ja luvitetaan hakemukset (toisin sanoen todetaan ja tehdään lailliseksi) ja seuraavassa vaiheessa päätös todetaan laittomaksi. Professori Tolvanenkin toteaa, että tapauksessa puututaan jo ratkaistuihin asioihin ja tehdyt virheet tulisi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä kumota. Selkeä näyttö ja selvitykset puuttuvat tapauksesta.
Toivon viljelijälle voimia jatkaa oikeusprosessia, jotta hän saisi oikeudenmukaisen kohtelun Suomessa.
Satu Lumijärvi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
