Virosta löytyi Itämeren ympäristölle ystävällisin tila
Luonnonvarojen monipuolinen uudelleenkäyttö ja kierrätys toivat virolaiselle luomuviljelijälle Juhan Särgavalle tämän vuoden Itämeri-palkinnon. Palkinnon jakavat vuosittain WWF:n, Itämeren alueen viljelijöiden ympäristöfoorumi ja rantavaltioiden viljelijäjärjestöt.Juhan Särgava on Viron luomuviljelyn pioneeri, jonka periaatteena on olla omavarainen ja tuottaa terveellisiä tuotteita huomioiden samalla vaikutukset ympäristöön.
Maitotilalle rakennettiin äskettäin innovatiivinen vedenkierrätysjärjestelmä, joka käyttää tehokkaalla tavalla uudelleen lämpöä ja vettä. Lisäksi Särgava käyttää maidontuotannon sivutuotteita peltojen kasteluun ja karjan ruokkimiseen tehostaakseen ravinteiden käyttöä.
Vuodesta 1992 luomuna toiminut tila tuottaa muun muassa rahkaa, kermaa, juustoa ja jogurttia. Tilalla käy usein vierailijaryhmiä.
On tärkeää kehittää ja lisätä myönteisiä asenteita ympäristöystävällistä ja luonnonmukaista tuotantoa kohtaan. Luomuviljelyä esittelevät kuvat ja kirjat ovat toki mukavia, mutta vakuuttavinta on nähdä, miten luomuviljely toimii käytännössä, Särgava pohtii.
Tunnustusta syyllistämisen sijaan
WWF, Itämeren alueen viljelijöiden ympäristöfoorumi ja paikalliset viljelijäjärjestöt ovat etsineet neljä kertaa alueen ympäristöystävällisintä viljelijää kilpailun avulla. Mukana on yhdeksän Itämeren rantavaltiota.
“Viljelijät ovat parhaita opettamaan toinen toisilleen uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan muuttaa Itämeren tulevaisuutta”, toteaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder .
"Viljelijöitä usein syytetään Itämeren ongelmista. Tämän palkinnon kautta voimme lisätä tietoisuutta niistä monista hyvistä ympäristöystävällisempään viljelyyn tähtäävistä toimista, joita on käytössä ympäri Itämerta”, hän painottaa järjestön tiedotteessa.
Itämeri-palkinto jaetaan tiistaina Helsingissä A Greener Agriculture for a Bluer Baltic Sea -seminaarissa.
Suomea kilpailussa edustivat Peppi ja Marko Laine . Halikossa sijaitsevalla tilalla (MT 28.6.) on käytössä monipuolinen viljelykierto, talviaikainen kasvipeitteisyys sekä typen tehostettu hyödyntäminen, jotka kaikki osaltaan vähentävät ravinteiden huuhtoutumista pelloilta vesistöihin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

