huidunperä Hyvä Tuomas joulun tuo…
Ylihuomenissa vietämme Tuomaan eli kansatieteemme piiristä tutun ja sympaattisen miehen nimipäivää. Tiedämme vanhan kansan luoneen tutun sananparren ”Hyvä Tuomas joulun tuopi”.
Tosin on vallalla ollut käsitys, että lähinnä naisväki on meillä tavannut valmistaa joulun. Joulusiivouksin, -leipomuksin ja -ruuin he ovat vuotuisen suurjuhlan saaneet aikaan. Miesten osuuden taas on todettu rajoittuvan joulupukin rooliin.
Mutta asiat ovat toki koko lailla toisin. Joulu on maaseudullakin perheiden naisten ja miesten. Sananparsien tuttu Tuomas nähdään meillä joulun airuena, laman, kiireen ja ahdistuksen maailmassa joviaalina ja myönteisenä lähestyvän suurjuhlan luojana.
Kansanperinteen mukaan Hyvä Tuomas tulee keskuuteemme varileipä kainalossa, sahtitynnyri olalla, piimäjuusto pivossaan. Miestä kutsutaan myös Tuomas-kullaksi, ja Laihialla jopa todetaan hänen nimipäivänsä ystävällisyyden osoitusten päiväksi toteamalla ”Viaraankin pojalle Tuamahan päivää toivotellaan”.
Joulun valmistelut alkoivat ennen vanhaan jo joulukuun alussa varilimpun teosta, sitten sianteurastuksesta. Jälkimmäinen antoi lisäksi talinkin joulukynttilöiden valamiseen.
Tapana on ollut, että tuomaanpäivään mennessä on saatu suurimmat joulunvalmistelut hoidetuiksi pyykinpesua, joulusian teurastusta, pirttien kuurausta ja peräkammarien siivousta, joululeipomuksia sekä joulusahdin valmistusta myöten.
Tuomaanpäivän ja jouluaaton välisen ajan lyhyyttä kuvasi kansatieteilijämme Kustaa Vilkuna toteamalla, että ”akan perintö ei kestä kuin Tuomaasta jouluun”.
Tuomaanpäivään kuuluvissa sanonnoissa muun muassa todettiin, että ”Tuomas tarvitsee tuvan”.
Eli tapana oli silloin, että naisten rukit siirrettiin sieltä pyhiksi pois. Miehetkään eivät enää saaneet joulun aluspäivinä pilkkoa puita kotituvassa. Muuten olisi karhu seuraavana kesänä käynyt talon karjaan käsiksi.
Miesten metsään koskemisesta tuomaanpäivästä lähtien olisi taas seurannut, että tulevana suvena viljapelloilla kasvaisi nokipäistä viljaa.
Joulun viimeisinä aluspäivinä sopi miesväen kuitenkin vielä hakea talojen karjoille niittyjen ladoista joulunajan rehut. Hevoset varustettiin tähän toimeen silloin aisakelloin, Kustaa Vilkuna totesi.
Muiden muassa Hämeen ja Uudenmaan sananparret kertoivat, että miesväki tapasi tuomaanpäivästä lähtien vähentää arkitöitään ja ”panna housut naulaan”. Tuomaasta alkoi joulurauha, ja nyt tehtiin vain välttämättömät työt, kerrottiin Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessäkin.
Tuomaanpäivänä tavattiin taloissa käydä vieraina ja asialla. Pappi ja lukkari hakivat taloista verojaan, kylän seppä ja paimen palkkaansa. Lukkari keräsi tällöin kirkolle joulukynttilät.
Samalla hän sai taloista joululimpun, jopa sahtiryypyn.
Tuomaanpäivä oli siten ”puolipyhä”, jota verottaja osasi käyttää hyväkseen. Taloissa oli joulun vuoksi talonpoikaista juhlaruokaa ja samalla antajan mieltä.
Tuomaanpäivä oli myös vanha skandinaavinen uuden vuoden alkamispäivä.
Se kuulemma selittää vanhan karjalaistavankin: Kullekin talon asukkaalle pantiin nimikkopäre hankeen, ja se joulun tai uudenvuodenaattona poltettiin. Päreiden palamistavasta oli tapana ennustaa polttajien tulevia kohtaloita häistä hautajaisiin. Tapana oli myös asettaa kaksi pärettä ristiin keskenään ja panna seinälle tai maalata tervalla risti porttiin tai ovenpieleen. Se katsottiin suojaavaksi toimeksi.
Monia tuomaanpäivän sanontoja tunnettiin. Pyryt ennen sitä päivää olivat suotuisia, sillä mitä ennen merkkipäivää ehti kinostaa, saman verran saatiin aikanaan viljaa laariin. Vilkunan mukaan lumi esti maan syvän routaantumisen. Etelä-Suomessa sanottiin, että mikä ennen Tuomasta tuiskaa, se jouluna vetenä luistaa. Jos aurinko talvipäivän seisauksen aikoihin edes pilkahti, saatiin kuulemma poutakesä.
Kun aikanaan ei vielä ollut luotu nykyisiä tulevien säätietojen tehokkaita hankinta- ja tiedotusmenetelmiä, vanha kansa sai tarpeelliset tietonsa luonnon eri merkeistä ja sukupolvelta toiselle siirtyvästä suullisesta perimätiedosta.
Huidunperältä toivotetaan hyvää ja myötäistä tuomaanpäivää tämän maan Tuomaille ja Tuomoille!
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
