Kaupungistumisen jälkiaaltoruuhkauttaa liikenteen jouluna
Se ei ole sattumaa. Suomalainen ei pakkaa autoon lapsia, koiraa, matkalaukkuja ja joulupaketteja ajaakseen lumen liimautuessa tuulilasiin tuntikausia ruuhkassa ihan vain huvikseen.
Jouluruuhka on täällä taas – mutta mitä piilee ilmiön takana?
”Meillä kaikilla on mielikuva siitä oikeasta joulusta. Jouluna matkustetaan perheen ja suvun luo. Mennään mummolaan tai johonkin suvun yhteiselle kohtaamispaikalle”, arvelee viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen Autoliitosta.
Vaikka Autoliitto on tutkinut vain kesämatkailua, Tolvanen uskaltaa arvata, mistä joulun liikenteessä on kyse.
”Joulun ajan liikenteelle erityistä on sukulointimatkailu, sillä muina vuotuisina pyhinä ja loma-aikoina suomalaiset tekevät vapaammin lomamatkoja. Jouluna matkustetaan juurille.”
Myös sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätti Tampereen yliopistosta näkee joululiikenteessä selvän yhteyden sukulointimatkailuun.
”Sukulaisuussuhteet ylläpitävät ihmisten juuria maaseudulle.”
Autoliiton mukaan joulumatkailulle on tyypillistä se, että matkaan lähdetään koko perheen voimin.
”Liikkeelle lähdetään perheen ykkösautolla”, Tolvanen tietää.
Samaa mieltä on liikkuvan poliisin viestintäpäällikkö Jussi Pohjonen.
”Vaurastumisen myötä perheillä on useampia autoja, mutta joululiikenteessä liikkeelle halutaan lähteä yhdessä yhdellä autolla. Omaa autoa suositaan, jotta ei olla riippuvaisia aikatauluista ja matkaan voidaan lähteä itselle parhaalla hetkellä.”
Liikkeellä ovat erityisesti lapsiperheet ja pariskunnat.
”Joululiikenteestä puuttuu railakas sinkkujuhlijoiden joukko, joka taas juhannusliikenteelle on tyypillisin.”
Tulevana jouluna juurille lähtöön on mahdollisimman hyvät mahdollisuudet.
”Joulunpyhät sattuvat tänä vuonna hyvin lomanvieton kannalta. Arvioin, että tänä vuonna ihmisillä on mahdollisuus pitää pidempiä vapaita ja matkustaa kauempanakin asuvien sukulaisten luo”, Jukka Tolvanen Autoliitosta laskee.
Liikkuvasta poliisista arvioidaan, että joulun kovin ruuhkahetki on perjantai-iltana. Kovinta paluuliikennettä ennustetaan tapaninpäivän illalle.
”Poliisin näkökulmasta tämä joulu on ihanteellinen, koska liikenne jakaantuu tasaisemmin monelle päivälle. Osa jatkaa joulunviettoa maakunnissa uudenvuoden ylikin.”
Enää ei täysin hiljaista hetkeä liikenteessä joulunakaan ole.
”Omiin empiirisiin havaintoihini yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella voin sanoa, että joululiikenteessä on lisääntynyt pyhien aikaan liikkuminen paikasta toiseen”, kertoo Jussi Pohjonen.
”On edelleen selkeä menoliikenne ja selkeä paluuliikenne, mutta siihen väliin on tullut lisämatkailua. Käydään esimerkiksi päiväretkellä mummolassa ja toisella päiväretkellä serkkulassa.”
Suomalainen ei matkusta maalle sattumalta. Maaseudun ihannoinnin juuret ovat syvällä suomalaisessa historiassa.
”Kaiken pohjalla on valistuksen ajan luonnon ihannointi. Esimerkiksi kun aatelisto rupesi muuttamaan 1800-luvulla kaupunkeihin, he halusivat silti kesäasunnon maaseudulle”, kuvailee taloushistorian professori Ilkka Nummela Jyväskylän yliopistosta.
Nummela muistuttaa, että Suomi oli 60-luvulle asti agraarinen maa.
”Teollistumisen myötä syntyi tavallisen kansan keskuudessa ajatus maalle pakoon lähdöstä. 1950- ja 1960-luvuilla alkoivat ensimmäiset kaupunkilaiset rakentaa pieniä kesämökkejään maaseudulle.”
Aikojen myötä pienet saunamökit ovat muuttuneet.
”Nykyään vallalla on kakkos-asuntoajattelu. Loma-asunto maalla on vastaava tai jopa paremmin varusteltu kuin kaupunkikoti.”
Asumisen maantieteessä juurilla on vissi merkitys. Tämä näkyy muuttajien sijoittumisessa pääkaupunkiseudulle.
”Ne, jotka ovat muuttaneet Savon suunnalta, asuvat mieluusti itäpuolella Helsinkiä, kun taas Turun suunnalta pääkaupunkiin muuttaneet sijoittuvat helposti läntiseen Helsinkiin”, pohtii Suomen Asuntomessujen markkinointi- ja viestintäjohtaja Kari Salmi.
Suomalainen hakeutuu mielellään tuttuihin maisemiin.
”Kun alat tutustua uuteen kaupunkiin, opettelet ensin tietyt reitit. Näiden reittien varrelle todennäköisesti haluat myös muuttaa.”
Loma-asunnon paikkakuntaa valitessa liikenneyhteydet ratkaisevat jälleen.
”Omassa tuttavapiirissäni tämä ainakin pitää paikkansa. Ne, jotka ovat muuttaneet pääkaupunkiseudulle Turun suunnalta, katselevat loma-asuntoja esimerkiksi Kustavista.”
Professori Ilkka Nummela muistuttaa, että väestön muuttoliike maaseudulta kaupunkiin jatkuu yhä. Tilastojen mukaan kaupungistuminen tuo maaseudulta kaupunkeihin yhä tuhansia nuoria joka vuosi. Kaupunkiin muutetaan opiskelujen ja töiden perässä.
”Meille syntyy jatkuvasti uutta sukupolvea, jolla on juuret maaseudulla. Aina on niitä, jotka lähtevät jouluksi juurilleen.”
Joulun suuri vaellus siis jatkuu.
”Tulevaisuudessa yhä useammalla perheellä on ympärivuotisesti asuttava loma-asunto kotiseudulla, jolloin matkustaminen juurille on entistä vaivattomampaa. Enää ei haluta nukkua siskonpedissä mummolan vintillä vaan päästä illan päätteeksi vetäytymään omaan rauhaan”, Nummela tietää.
STINA HAASO
Omaa autoa suositaan,
jotta ei olla riippuvaisia aikatauluista ja matkaan voidaan lähteä itselle
parhaalla hetkellä.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
