Jätteenpolton räjähdys vesittää kierrätystavoitteet
Suomi on loikannut kaatopaikoista jätteenpolttoon.
Vantaan Energian jätteenpolttolaitos on kotimaisista suurin ja se tuottaa muiden tavoin sekä sähköä että lämpöä. Kahmarilla lajitellaan, murskataan ja siirretään jätettä. Kuva: Kimmo HaimiTavoite kierrättää puolet yhdyskuntien jätteestä karkaa yhä kauemmas.
Kun vielä suunnitellut kolme jätteenpolttolaitosta pyörivät vuonna 2018, kapasiteetti nousee huippuunsa. Alueelliset laitokset voivat silloin polttaa määrän, joka vastaa yli 70 prosenttia yhdyskuntien jätteestä.
Ympäristöministeriön (YM) neuvotteleva virkamies Ari Seppänen tähdentää, että poltto on järkevä ratkaisu ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
"Nyt lopuistakin kaatopaikoista päästään eroon."
Hän myöntää, että polton lisääntyminen on ristiriidassa kansallisen kierrätystavoitteen kanssa. Puolet jätteistä tulisi saada kiertoon jo ensi vuonna. EU:lla on sama tavoite vuonna 2020.
Kierrätyksen osuus juuttui vajaaseen kolmannekseen jo viime vuosikymmenen lopulla eikä ole siitä kohentunut.
Ympäristöalan yrityksiä edustavan YTP ry:n puheenjohtaja Jorma Mikkonen sanoo yrityksissä pelättävän, että julkisomisteiset energiayhtiöt alkavat kilpailla yksityisten kanssa jätehuollon eristä. Se tarkoittaisi kierrätysasteen putoamista entisestään.
Samalla menetetään mahdollisuudet luoda vientiä ja uusia työpaikkoja.
"Suomalaisyrityksillä olisi osaamista ratkoa jätealan ongelmia maailmanlaajuisesti", Mikkonen sanoo.
YM:ssä ei silti nähdä polttolaitosten ylikapasiteettia ongelmana.
"Laitokset käyttävät myös teollisuuden ja rakentamisen jätettä", Seppänen muistuttaa.
Energiateollisuus ry:ssä ei myöskään nähdä vastakkainasettelua, vaan jätteenpoltto on osa pidemmän ajan siirtymää kohti kestävää kiertotaloutta.
Lue koko uutinen maanantain MT:stä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
