Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki kasvussa – moninkertaiset päästöt julkisiin hankintoihin verrattuna

Liikkuminen muodosti kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljestä suurimman osan vuonna 2016. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen 

Suomen kulutuksesta aiheutuvista päästöistä valtaosa syntyy kotitalouksissa, kertoo Suomen ympäristökeskus Syke. Kotitalouksien kulutus aiheuttaa moninkertaiset kasvihuonekaasupäästöt julkisiin hankintoihin ja investointeihin verrattuna.

Suomen kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki on Syken mukaan kasvussa.

Vuonna 2015 kotitalouksien kulutus aiheutti 66 prosenttia, julkinen kulutus 12 prosenttia ja investoinnit 19 prosenttia Suomen päästöistä. Liikkuminen muodosti kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljestä suurimman osan eli 30 prosenttia vuonna 2016. Tiukasti perässä seurasi asuminen ja siihen liittyvä energian käyttö.

Elintarvikkeet aiheuttivat hiilijalanjäljestä lähes viidenneksen, ja muut tavarat ja palvelut reilun viidenneksen.

Asumisen osuus hiilijalanjäljestä on laskenut ja muiden tavaroiden ja palveluiden noussut vuodesta 2000. Suomen kotitalouksien hiilijalanjälki oli noussut vuodesta 2000 vuoteen 2016 12 prosenttia eli yhteensä 60 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.

Syken mukaan kasvu johtuu suurelta osin kulutusmenojen kasvusta.

"Teknologian kehittyminen entistä vähähiilisemmäksi ja kulutuksen suuntautuminen vähäpäästöisempiin kulutushyödykkeisiin ovat hillinneet hiilijalanjäljen kasvua jonkin verran. Teknologinen ja rakenteellinen muutos ei kuitenkaan ole ollut riittävän nopeaa, jotta se taittaisi kulutusmenojen kasvun vaikutusta", sanoo kehittämispäällikkö Ari Nissinen Sykestä tiedotteessa.

Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa. Syken mukaan vuonna 2015 hiilijalanjäljestä lähes 60 prosenttia aiheutui kuntien hankinnoista. Sekä valtion että kuntayhtymien osuudet olivat reilut 20 prosenttia.

Julkisten hankintojen hiilijalanjälki oli 8,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuonna 2015.

Puolustusministeriön hallinnonala aiheutti hankinnoillaan eniten kasvihuonekaasupäästöjä. Seuraavaksi suurimmat olivat liikenne- ja viestintäministeriön ja sisäministeriön hallinnonalat.

Hankintamenolajeista eniten päästöjä aiheuttivat muun muassa lämmön ja sähkön hankinnat, rakennuspalvelut, maa- ja vesirakenteiden korjaus- ja kunnossapitopalvelut sekä matkustus- ja kuljetuspalvelut. Myös elintarvikkeet, puhtaanapito- ja pesulapalvelut, poltto- ja voiteluaineet sekä lääkkeet ja hoitotarvikkeet synnyttivät ison osan päästöistä.

"Kulutusperäisten päästöjen vähentäminen edellyttää kotimaan energiantuotannon ja muiden valmistusprosessien muuttamista vähähiilisiksi. Lisäksi tarvitaan keinoja, joilla ohjataan kotitalouksia, kuntia ja kuntayhtymiä sekä valtion organisaatioita valitsemaan pienen hiilijalanjäljen omaavia tavaroita ja palveluja", sanoo tutkija Hannu Savolainen tiedotteessa.

Kulutusperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä ovat kaikki Suomessa kulutetuista tuotteista ja palveluista syntyvät päästöt. Vientiteollisuuden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ei oteta huomioon toisin kuin Suomen tuonnin aiheuttamat päästöt.