EU aikoo rajoittaa energiankäyttöä - EU ja Suomi ovat päinvastaisilla linjoilla energiankulutuksessa

Kuva: Jukka Pasonen

Energiankulutukselle tulee koko EU:ssa energiatehokkuuden nimissä yläraja, Euroopan komissio esittää.

Vuonna 2030 energiankulutuksen pitäisi jäädä 30 prosenttia pienemmäksi siitä, mitä vuonna 2007 tehty ennuste esitti.

Tavoite on osa komission esitystä energiatehokkuudesta. Komission logiikka on, että kulu­tuksen rajoittaminen pakottaa tehostamaan energiankäyttöä.

Suomessa suunta on päinvastainen. Energiankäyttö lisään­tyy vuoteen 2030 mennessä hieman nykyisestä.

”Suomessa toivotaan nyt talous­kasvua ja esimerkiksi Äänekosken tehdas tai Googlen datakeskus lisäävät energiankäyttöä. Suomen energiankulu­tuksen ennuste sisältää talous­kasvun”, työ- ja elinkeino­minis­teriön teollisuusneuvos Timo Ritonummi sanoo.

EU:n tasolla raja ei ole niin tiukka kuin äkkiseltä vaikuttaa.

Vuonna 2008 alkaneen laman vuoksi energiankulutus kääntyi ennusteen vastaisesti laskuun. Nykyistä kehitysennustetta ­pitäisi kuristaa vielä kahdeksan prosenttia alemmas, jotta tavoite saavutetaan.

Ongelma on, ettei tiede­tä, minkä verran kulutus on vähentynyt energiatehokkuuden parantumisen vuoksi ja minkä verran laman seurauksena. Energiaa käyttävää teollisuutta on myös voinut siirtyä EU:n ulko­puolelle.

Nousukausi laman jälkeen voikin kääntää energiankäytön takaisin kasvuun.

Lama ei leikannut Suomessa yhtä paljon kulutusta kuin muualla EU:ssa. Lisäksi työn alla on useita energiankäyttöä lisääviä investointeja. Vaikka niiden tekniikka olisi kuinka viimeistä huutoa, toimivat ne EU:n tavoitetta vastaan.

Kulutusraja ei ole uusi idea. Aiemmin vähennystavoite oli 27 prosenttia, mutta se oli ohjeel­linen. Nyt 30 prosentin vähennys on sitova.

Ympäristöjärjestöt haluaisivat vielä tiukemman vähennyksen, jopa 40 prosenttia. Se johtaisi Ritonummen mukaan jopa teollisuuden siirtymiseen EU:n ulkopuolelle.

”Lisävaatimukset aiheuttavat kustannuksia. Jos toimet ovat kalliita, ei teollisuus pakolla pysy EU:ssa vaan siirtyy halvempiin maihin”, Ritonummi sanoo.

Metsäteollisuuden mielestä olisi parempi, jos energiankäyttöä tehostettaisiin ilman käytön rajoituksia.

”Käyttökatto voi pahimmillaan johtaa siihen, että se vaikeuttaa teollisuuden investointeja. Lainsäädännön tulisikin keskittyä tehokkuuden parantamiseen. Esimerkiksi uuden energiatehokkaan pumpun tai moottorin energiansäästö on helppo laskea, ja niihin investoidaan koko ajan”, Metsäteollisuus ry:n energia-asiantuntija Tuomas Tikka sanoo.

Komissio ei aseta maakohtaisia tavoitteita vähentää energiaa. Se pyytää jäsenmailta suunnitelmat, ja jos tavoite koko EU:n ta solla ei näytä toteutuvan, ­komissio esittää toimia.

Kovin paine ei kohdistu teollisuuteen.

”Komissio ymmärtää kyllä, että teollisuus investoi parhaaseen tekniikkaan. Siksi toimia suunnataan liikenteeseen ja rakennuksiin”, Ritonummi ­sanoo.

Eli jos teollisuuden energian­käyttö lisääntyy, kiristyvät ­autoilun ja rakentamisen säännöt. Se tarkoittaa esimerkiksi sähkö­autoja ja parempaa eristystä.

”Aina löytyy keinoja. Esimerkiksi 20 vuotta vanhat kolminkertaiset ikkunat voi vaihtaa nelinkertaisiin, joissa on suojakaasu välissä. Poliitikot päättävät, mutta pitäisi löytyä keinoja, jotka kansa hyväksyy”. Ritonummi sanoo.

Esitys energiatehokkuudesta on osa komission joulukuussa julkaisemaa talvipakettia, joka sisältää kahdeksan eri esitystä energiapolitiikasta. MT uutisoi 2.12. paketin puun kestävyyskriteerejä käsittelevästä osasta.