”Fosforitin päästöjä vähennettävä välittömästi”
Itämeri on yksi maailman saastuneimmista merialueista. Tilan parantamiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Tomi Hänninen Kuva: Viestilehtien arkistoFosforit-lannoitetehdas Koil-
lis-Venäjän Luga-joella kuormittaa Itämeren suojelukomission tietojen mukaan Suomenlahtea 700–1 400 tonnilla fosforia vuodessa. Fosfori on suoraan levien käytettävissä, mikä rehevöittää Itämerta huomattavasti.
Julkisuudessa on puhuttu lisätutkimuksista, mutta John Nurmisen säätiön johtajan Marjukka Porvarin mukaan ei ole olennaista tietää kuormitusta sadan tonnin tarkkuudella.
”Lisätutkimusten sijaan on on tartuttava toimeen välittömästi”, hän painotti konsulttiyhtiö Pöyryn järjestämässä Itämeri-seminaarissa tiistaina Helsingissä.
John Nurmisen Säätiö on alun perin ollut kulttuurisäätiö, mutta erikoistuu nykyisin konkreettisiin Itämeren suojeluhankkeisiin.
Fosforin kulkeutumista venäläiseltä lannoitetehtaalta Luga-joen kautta Suomenlahteen voidaan estää tai vähentää niin tehtaan tuotannossa, kipsikaivoksella kuin valumavesien käsittelyssä, Porvari kertoo.
Investointikustannukset fosforivalumien ehkäisemiseksi maksaisivat säätiön arvion mukaan alle 20 miljoonaa euroa.
”Summan ei pitäisi olla Eurochemille mahdoton kustannus, sillä yhtiön liikevaihto on monta miljardia euroa vuodessa ja se on listautumassa Lontoon pörssiin”, Porvari toteaa.
Puhdistusjärjestelmän rakentaminen kestäisi noin kolme vuotta. Sitä odotellessa päästöjä voisi estää saostamalla fosforia esimerkiksi kaivosalueen vanhaan altaaseen.
Väliaikainen ratkaisu maksaisi Porvarin karkean arvion mukaan muutamia miljoonia euroja.
Itämeren suojelukomission Helcomin ja Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan Itämeren valuma-alueella on runsaasti mahdollisuuksia vähentää päästöjä Fosforit-tehtaan lisäksi.
Esimerkiksi tehostamalla Valko-Venäjän kunnallisten jätevesien puhdistusta voidaan vähentää vuodessa jopa 1 500 tonnia vesistöihin päätyvää fosforia ja 5 000 tonnia typpeä.
”Neuvostoaikainen jätevesijärjestelmä on olemassa ja keskimäärin Venäjää paremmassa kunnossa, mutta typen- ja fosforinpoistoon liittyvä osaaminen ja tekniikka ovat puutteellisia”, Porvari sanoo.
Myös tietoisuus ravinteiden merkityksestä vesistöissä on vähäistä. Jos vesistövaikutuksia ei tunneta, motivaatio vedenpuhdistukseen on vähäistä, hän arvioi.
Talouskriisin vuoksi monet kansainvälisten rahoituslaitosten ja valtioiden hankkeet ovat jäissä. Lisäksi sekava lainsäädäntö Valko-Venäjällä vaikeuttaa hankkeita.
John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeen tavoitteena on 2 500 fosforitonnin vuotuinen vähenemä Itämerellä vuoteen 2015 mennessä, mikä vastaa kuudesosaa Helcomin tavoitteesta.
Säätiön Valko-Venäjän hankkeissa on tavoitteena vähentää vesistöihin päätyvää fosforikuormaa 700 tonnilla vuodessa.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
