Palveluita viedään Suomesta hämmästyttävän monella toimialalla
Palveluiden vienti tilkitsi vihdoin Nokian jättämän miljardiaukon vientituloihin.
Tavaraviennin tilastot eivät pysy monimutkaisten globaalien tuotantoprosessien perässä, sanoo VATT:n erikoistutkija. LEHTIKUVA / Kimmo MäntyläPalveluviennin merkitys on kasvanut Suomessa viime vuosina. Valtioneuvoston kanslian teettämässä tutkimuksessa arvioidaan, että kasvu on jo korvannut aukon, jonka Nokian romahdus jätti viennin luomaan kotimaiseen arvonlisäykseen.
Palvelujen vienti vastasi tutkimuksen mukaan viime vuonna 36 prosentista viennin kokonaisarvonlisäystä. Varsinaisten palvelualojen lisäksi palvelujen viennin merkitys on kasvanut myös teollisuudessa.
Etenkin it-palveluiden vienti on raportin mukaan kasvanut Suomessa 2010-luvulla. Se vastasi viime vuonna yksin 11,4 prosentista viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä.
"Monet teollisuusyritykset ovat myös it-palveluiden viejiä. Esimerkiksi tällaisia ovat monet koneiden ja laitteiden valmistajat ja jopa telakkateollisuus. It-palveluita lähtee hyvin monipuolisesti eri aloilta", sanoo tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala Etlasta.
"Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa noin puolet viennin arvonlisästä on palveluvientiä. Lisäksi merkittäviä ovat varsinaiset it-palveluviejät, kuten peliteollisuus."
Hyödyketasolla tarkasteltuna it-palvelut ovat jo Suomen toiseksi suurin viennin arvonlisän lähde. Suurin arvonlisäys tulee yhä paperiteollisuuden tuotteista, joiden osuus oli 13 prosenttia viime vuonna.
Raportista selviää, että palvelujen viennin trendi on ollut Suomessa nouseva vuodesta 2012 lähtien. Rajan yli siirtyvien palvelujen lisäksi tähän lasketaan esimerkiksi palvelut, jotka ulkomailta Suomeen saapuvat turistit kuluttavat Suomessa.
"Vaikka Nokian romahdus vei lyhyessä ajassa viisi miljardia euroa, eli kymmenen prosenttia viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä, tämä korvautui jo muutamaa vuotta myöhemmin palveluiden viennistä saatavan arvonlisäyksen vielä suuremmalla kasvulla, tiedotteessa kerrotaan.
Tutkimuksen toteuttivat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.
VATTin raportin tarkoitus oli luoda kokonaiskuva kotimaisesta palveluviennistä. Tutkimuksessa analysoitiin yritys- ja hyödyketasolla arvonlisäystä, eli viennin arvosta vähennettiin siihen käytettyjen, ulkomailta tuotujen välituotteiden ja palveluiden arvo. Mittari antaa viime vuosien talouskehityksestä toisenlaisen kuvan kuin bruttovientitilastot.
"Monen vientihyödykkeen osalta jopa yli puolet viennin bruttoarvosta heijastaa vain ulkomaisten välituotteiden arvoa", kertoo erikoistutkija Saara Tamminen VATTista tiedotteessa.
"Jos katsotaan vain Tullin julkaisemia tavaravientitilastoja, voi tulla vähän vääränlainen kuva Suomen talouden kehityksestä", Nilsson Hakkala jatkaa.
Hänen mukaansa tilastoinnin kehittämistä on tarkoitus pohtia Tilastokeskuksen ja muiden toimijoiden kanssa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
