Maatilat voivat työllistää kymmeniä turvapaikanhakijoita

Virolainen karjanhoitaja Mait Mahiessen työskentelee Loukasten tilalla. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Hämeenlinna (MT)

"Turvapaikanhakijat ovat yksi mahdollisuus", toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola Maaseudun työnantajaliitosta sanoo.

Suomessa ulkomaista työvoimaa koskevat säännöt ovat tiukat. Niitä pitäisi Rekolan mielestä helpottaa.

Maahantulija pääsee työntekoon kolmen kuukauden kuluttua maahantulosta, jos hänellä on henkilöllisyyspaperit. Hän odottaa puoli vuotta, jos papereita ole.

Turvapaikanhakijoiden ongelma on pitkä odotusaika ennen kuin työtä saa tehdä. Rekola odottaa tulijoiden rekisteröinnin selvittämistä ennen tarkkoja arvioita työllistettävistä.

"Puhutaan varmaan kymmenistä ihmisistä."

Rekola muistuttaa maatilojen tarvitsevan lisätyövoimaa useimmiten kasvukaudella ja sadonkorjuussa huhtikuusta lokakuuhun, talvella työvoiman tarve on vähäistä.

Työnantajaliiton 1300 jäsenyritystä työllistävät 10 000 työntekijää. Joka kolmas on ulkomaalainen.

Kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen MTK:sta ei usko, että turvapaikan hakijat olisivat ratkaisu kausityövoimaan maatiloilla. "Ulkomailta on pakko saada työvoimaa jatkossakin."

Virtanen pitää turvapaikanhakijan kannalta hyvänä, jos hänelle mahdollisimman nopeasti annetaan mahdollisuus työntekoon.

"Heti maahan tullessa olisi hyvä kartoittaa ihmisten ammatit ja ohjata oikeille aloille."

Maatilojen kausitöitä tekevät venäläiset ja ukrainalaiset sekä muidenkin kansallisuuksien edustajat. Virolaiset palkataan monasti vakinaiseen työsuhteeseen. He taitavat kieltä.

Virtanen ei usko monen turvapaikan hakijan pärjäävän maatilojen töissä, vaikka sopiviakin varmasti löytyy. Työ on rankkaa.

Monet kausityöntekijät tulevat toistakymmentäkin vuotta peräkkäin. He tietävät, millaisiin töihin ovat tulossa. Heillä on yleensä käytännön kokemusta maataloustöistä.

Kielitaidon puute saattaa olla ongelma. Työporukassa pitää olla ainakin yksi, joka taitaa englannin tai muun isäntäväen kanssa yhteisen kielen.

"Työnantajalla on suuri vastuu, ettei työntekijöille satu työtapaturmia."

Lakimies Vesa Malila

MTK:sta pitää tärkeänä, että Suomi pitää jatkuvasti huolta kaiken työperäisen maahanmuuton sujumisesta. Kaikki maahanmuuttajat eivät ole turvapaikanhakijoita, jotka nyt ovat suuren huomion kohteena.

Hallitus suunnittelee kokeilua, jolloin turvapaikan hakija voisi aloittaa työnteon ensimmäisen kolmen kuukauden aikana hakemuksen jättämisestä. Päätöksiä odotetaan tällä viikolla.

Erityisavustaja Sakari Puisto sanoo kokeilun yksityiskohtien olevan auki. Puisto avustaa oikeus- ja työministeri Jari Lindströmiä (ps.).

"Toinen vaihtoehto on laskea pysyvästi nykyisiä karenssiaikoja", Puisto sanoo STT:lle.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) ehdottaa maahantulijalle työnteon aloittamisen karenssiaikaa lyhennettäväksi yhteen kuukauteen.

Ruotsissa turvapaikanhakija voi työskennellä ensimmäistä päivästä lähtien. Saksassa hän saa aloittaa kolmen kuukauden kuluttua. Odottelu kesti siellä yhdeksän kuukautta vuosi sitten.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kannattaa välitöntä työnteko-oikeutta.

Juhani Viitala

Avaa artikkelin PDF