AJANKOHTAISTA LUONNOSSA Monikäyttöinen karpalo
Syksyn etenemisestä huolimatta marjasesonkia voi vielä jatkaa näin lokakuun lopussakin, sillä karpaloita voi poimia aina lumen tuloon saakka. Karpalo sisältää sitruuna- ja bentsoehappoa, joten pieni pakkasen purema itse asiassa vain lisää marjan sokeripitoisuutta ja vähentää happamuutta.
Karpalo piiloutuu punaisen värinsä takia hyvin rahkasammalen joukkoon. Se voi olla aluksi vaikea havaita keltaisen- ja punaisenkirjavilta sammalmättäiltä.
Karpalo on varpukasvi, joka suikertaa ohuena nauhana rahkasammalmättäiden päällä mutta viihtyy myös kosteammilla pinnoilla. Sen soikeat lehdet ovat pienet ja vihreät, alta valkoiset.
Karpalon löytää avosoilta, soistuvilta järvien ja lampien rannoilta sekä myös mäntyä kasvavilta rämeiltä. Kasvi on varsin vaatimaton elintavoiltaan, se tyytyy niukkaan ravinnepitoisuuteen ja tarvitsee viihtyäkseen vain melko kostean kasvuympäristön. Runsaimman sadon karpalo antaa aukeilta nevoilta.
Suomalaisia luonnonmarjoja on tutkittu runsaasti, ja karpalolla on todettu olevan useita terveysvaikutuksia. Karpalon säännöllisen käytön on todettu ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja. Sen sisältämät kemialliset yhdisteet, antioksidantit, estävät pahan-, eli LDL-kolesterolin hapettumista ja pitävät näin kolesterolin vaarattomassa muodossaan.
Karpalosta voi valmistaa mehuja, hilloja sekä hyytelöitä. Se soveltuu myös kuivattavaksi ja säilyy hyvin happamuutensa ansiosta ilman säilöntäaineita. Karpalon hienostunut aromi sopii jälkiruokiin, puuroihin ja maustaa myös riistaruokia.
Kypsät ja mehukkaat karpalot odottavat poimijoitaan!
SARI KANTINKOSKI
Kirjoittaja opiskelee luonto-
kartoittajaksi. Hän kertoo ajan-
kohtaisista luontoasioista tällä palstalla noin kahden viikon välein.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
