Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara: ”Joka ikinen päivä Helsingin suhteellinen asema heikkenee"
Elinkeinoelämän keskusliiton Jyri Häkämiehen mukaan kaupungistumiskehitys ei ole mielipidekysymys, vaan myös Suomeen vaikuttava megatrendi.
Helsingin pinta-alueesta 85 prosenttia on rakentamatta. Eteläiselle Helsingille ihmisten ja liikenteen saavutettavuus on avainkysymys. Kuva: Patrik PelkonenKaupungistuminen on megatrendi, ja se luo kasvun perustan uusille innovaatioille. Näin ynnäsi kaupungistumisen merkityksen Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies avatessaan EK:n torstaina Helsingissä järjestämän kaupungistumisseminaarin.
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara arvioi maassa olevan kuusi kasvavaa kaupunkikeskusta. Vuosien 2005–2010 välillä Suomen 336 kunnasta väkimäärä väheni Tilastokeskuksen mukaan 216:ssa.
Vaattovaaran mukaan kysymys on myös keskuksen saavutettavuudesta:
”Joka ikinen päivä Helsingin niemen suhteellinen asema heikkenee. Esimerkiksi Helsingin keskustaan ei ole vuosikausiin syntynyt uusia elokuvateattereita”, Vaattovaara konkretisoi.
Kaupunkimaantieteen professori pitää Helsingin keskustan rakentamisen tiivistämistä ja kaavailtuja sisääntuloväylien puistobulevardeja harhaisina.
”On paradoksaalista, että Helsingissä haetaan tiivistämistä puistoista ja keskustasta, kun 85 prosenttia Helsingin maa-alasta on kokonaan rakentamatta”, Vaattovaara ihmetteli.
Jyri Häkämies korosti, että EK ei rakenna vastakkainasettelua maaseudun ja kaupunkikeskusten välille.
”Maaseutu ja keskukset tarvitsevat toisiaan. Jos ei ole kasvun dynamoja, ei maaseudullakaan mene hyvin.”
”Kasvu on avainsana. Kaupunkeihin rakennetaan järkeviä liikenneratkaisuja, ja ne ovat innovaatioiden ja tuottavuuden lähde”, Jyri Häkämies perusteli.
Montako dynamoa sitten tarvitaan – ja montako niitä Suomessa on? Häkämies arveli ennen seminaarin asiantuntijapuheenvuoroja, että puheissa sivuttaisiin maksimissaan viittä kasvukeskusta.
Ainakin nelikko Helsinki–Tampere–Turku–Oulu kasvavat ja kasvattavat osuuttaan maan taloudesta.
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen emeritusprofessori Heikki Loikkanen viittasi tutkimuksiin, joiden perusteella kaupungistumisaste ja bruttokansantuote henkilöä kohden näyttävät olevan yhteydessä toisiinsa.
”Kun kaupungin koko kaksinkertaistuu, alueen tuottavuus kasvaa 3–8 prosenttia.”
Tiheät työmarkkinat merkitsevät pienempää työttömyysriskiä ja mahdollisuutta erikoistua pidemmälle sekä yksilölle että yritykselle. Kun samanlaiset yritykset toimivat lähellä toisiaan, ne hyötyvät erikoistumisesta. Tieto välittyy yritykseltä toiselle.
Kaupungistumisesta aiheutuu haittoja, jotka näkyvät myös pääkaupunkiseudulla: hyvällä sijainnilla asuminen ja toimitilat ovat kalliita. Ruuhkat, saasteet ja melu keskittyvät nekin sinne, minne väestö pakkautuu.
Lue koko juttu perjantain 24.3.2017 Maaseudun Tulevaisuudesta.
"Kaupungistuminen etenee kuin tsunami"
Liikenneraportti: Kaupungistuminen lisää maaseudun merkitystä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
