Vieraslajilaista uusia velvoitteita maanomistajille
Lakiesityksessä ehdotetaan, että maanomistajaa voitaisiin jopa vaatia hävittämään alueellaan olevat vieraslajit tai rajoittamaan niiden leviämistä.
Lain tarkoituksena ei kuitenkaan ole estää puutarhaviljelyä tai maa- ja metsätaloutta.
”Hävittämisvelvoite voidaan asettaa, jos haitallisen vieraslajin esiintymästä aiheutuisi merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti.
”Lisäksi vain kohtuullisiin toimenpiteisiin voidaan velvoittaa.”
Kansallisen vieraslajilain lausuntokierros päättyi kesäkuun alussa. Eduskunnan käsittelyyn lakiesitys on menossa syys–lokakuussa.
”EU edellyttää, että vieraslajien hallinnasta vastaavat tahot ja muut tekniset asiat ovat voimassa jäsenmaissa vuoden 2016 alussa”, Niemivuo-Lahti kertoo.
”Sen vuoksi Suomessakin vieraslajilain on tarkoitus tulla voimaan vuodenvaihteessa.”
Torjuntatoimia edellyttävistä haitallisista vieraslajeista vasta keskustellaan. EU:n komissio valmistelee vieraslajiluetteloa parhaillaan, se valmistunee loppuvuodesta.
”Suomen mahdollinen oma lajiluettelo vaatii syvällistä pohdintaa”, Niemivuo-Lahti kertoo. ”Keskustelu on vasta käynnistymässä, mutta tällä luettelolla ei ole kiirettä.”
Tarvitaan tarkat riskiperusteet, kun lajeja valitaan haitallisten vieraslajien luetteloon.
Oman maan ulkopuolelta tulevia haitallisia tauteja, tuholaisia ja liiallisesti leviäviä kasveja on pidetty kurissa tähänkin asti. Kasvien ja eläinten tarkastukset rajoilla, metsästys- ja kalastuslaki sekä luonnonsuojelulaki rajoittavat vierasperäisten eliöiden leviämistä maahan.
Suomalaisessa kansallisessa vieraslajisivustossa esitellään tauteja, tuholaisia, selkärangattomia, eläimiä ja kasveja.
Kansallisen vieraslajistrategian mukaisesti haitallisiksi vieraslajeiksi luokitellaan 157 lajia.
Strategiassa esitellään lisäksi 123 tarkkailtavaa tai paikallisesti haitallista vieraslajia.
Muun muassa isotuomipihlaja, jättipalsami, terttuselja, karhunköynnös, vaatekoi, mansikan tyvimätä ja ansarijauhiainen, salotin piilovirus ja villiintynyt kissa sekä komealupiini luetellaan haitallisina vieraslajeina.
Kissa on ainakin varsin vakiintunut vieraslaji, se on tullut hiirenpyytäjäksi Suomeen rautakaudella, yli tuhat vuotta sitten. Karhunköynnös taas laskettiin aiemmin alkuperäiseksi kasvilajiksi.
”Kaikilla vieraslajiportaalissa esiteltävillä lajeilla ei ole suoraa yhteyttä valmisteltavan lain kanssa”, Niemivuo-Lahti kertoo.
”Portaalin tarkoitus on esimerkiksi jakaa tietoa siitä, mitä ihmiset voivat itse tehdä rajoittaakseen mahdollisesti liikaa leviäviä lajeja.”
Vieraslajistrategian mukaan jättiputket olisi ensimmäiseksi tarkoitus hävittää Suomesta kokonaan, ja muita lajeja niiden jälkeen.
Rea Peltola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
