Maaseutua arvostetaan enemmän kuin luulet
Maaseutu on muutakin: mahdollisuus yrittämiseen. Maaseudun merkityksen uskottiin kasvavan.
”Mahtavaa, että maaseutuun suhtautuminen on näin myönteistä”, elinkeinoministeriön alueosaston päällikkö Taina Susiluoto iloitsi. Suomen taloustilanteeseen viitaten hän muistutti maaseudulla olevan kokemusta siitä, miten niukkuus käännetään mahdollisuudeksi uusiutua.
Samalla Susiluoto tähdensi, ettei maaseutua ja kaupunkia pidä nähdä vihollisina. Ne tarvitsevat ja täydentävät toisiaan.
Uusiutuva energia, lähiruoka, matkailu elämyspalveluineen, yleensäkin luonnonvarat kaivoksia myöten ovat maaseudun mahdollisuuksia. Niiden kasvua ennakoi tutkija Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskuksesta.
Hän esitteli Maaseutukatsauksen 2014, johon ministeriö on kerännyt maaseudusta tietoa ja maaseudun pysyvien asukkaiden mielipiteitä.
Koko kansan maaseutubarometrissä esiin nousivat samat mahdollisuudet.
Maaseutubarometrin toteutti Taloustutkimus. Sen tutkimuspäällikkö Juhani Rahkonen näki tulosten olevan maaseudulle myönteisemmät kuin moni äkkipäätä luulisi.
”Äänekkäimpien mielipide ei aina ole sama kuin kansan syvien rivien”, Rahkonen muistutti.
Barometrissä kysyttiin myös asiantuntijoiden ja median mielipiteitä.
Median suhtautuminen maatalouteen oli vähemmän myönteinen kuin muilla.
”Ero ei ollut dramaattinen mutta sitä oli”, Rahkonen sanoi. Hänen mukaansa eroa voi selittää se, että toimittajat ylipäätään ovat kriittisiä. Toinen selitys on, että toimittajat voivat olla lähtökohdiltaan kaupunkilaisempia kuin väestö keskimäärin.
Koko kansassakin on eroja sen mukaan, missä asemassa kukin on. Nuoret ovat muita enemmän kaupunkimielisiä.
”Se ei välttämättä merkitse, että tapahtumassa olisi asenteiden muutos”, Rahkonen sanoi. ”Eniten maaseutua arvostavat lapsiperheet. Voi olla, että nuorten sinkkujen mielipide muuttuu, kun elämäntilanne muuttuu.”
Kyselyn mukaan hieman useampi kuin joka toinen suomalainen tuntee olevansa ainakin osittain maalainen.
Toisaalta kolme neljästä tuntee olevansa ainakin osittain kaupunkilainen.
Tulosta voi silti pitää maaseudulle myönteisenä, sillä molemmiksi itsensä tuntevia on enemmän kaupungissa kuin maalla asuvissa.
Joka kolmas barometrin vastaaja haluaisi asua vakituisesti maaseudulla, mutta tällä hetkellä se toteutuu vain viidenneksellä.
Maaseutukatsauksessa ennakoidaan, että maaseutualueet muuttuvat entistä enemmän asumisen maaseuduksi: suurin osa maaseudun asukkaista käy töissä kaupungissa tai taajamassa. Toinen maalla asumista mahdollistava asia on etätyön lisääntyminen.
HEIKKI VUORELA
Maaseutubarometri:
www.tem.fi/maaseutu
Maaseutukatsaus:
www.tem.fi/julkaisut
Maaseutu on luontoa, aitoutta ja hyvää elämää.
Kaupungissa arki ja kulttuuriharrastukset tosin sujuvat helpommin, koska palvelut ovat lähellä.
Sen hintana kaupungissa ovat kuitenkin stressi ja syrjäytymisen vaara.
Tätä mieltä keskiverto suomalainen on, työ- ja elinkeinoministeriön torstaina julkaisema maaseutubarometri kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
