Euroopan unioni perustisuurpetoneuvottelukunnan
Euroopan unionin suurneuvottelukunta perustettiin Brysselissä 10. kesäkuuta. Foorumi etsii ratkaisuja suurpetojen ja ihmisten välisiin konflikteihin.
Suurpetokannat ovat kasvaneet monessa EU-maassa. Erityisen voimakkaasti pedot ovat lisääntyneet Suomessa ja Ruotsissa.
Entisille asuinalueilleen palaavat pedot aiheuttavat ongelmia ihmisille ja elinkeinoille. Tähän EU etsii ratkaisuja suurpetoneuvottelukunnalla, jossa ääneen pääsevät metsästäjät, maanviljelijät, tutkijat, suojelujärjestöt ja maaseutukuntien edustajat.
Neuvottelukunnan perustamissopimuksen allekirjoittivat kansallispuistoja edustava Europarc Federation, maanomistajajärjestö Elo, viljelijäjärjestö Copa-Cogeca, kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN, Maailman luonnonsäätiö WWF, kansainvälinen riistaneuvosto CIC, Euroopan metsästys- ja luonnonsuojelujärjestö Face sekä Suomen ja Ruotsin porotalouden edustaja.
Komission puolelta sopimuksen allekirjoitti ympäristökomissaari Janez Potočnik.
Euroopan metsästys- ja luonnonsuojelujärjestön puheenjohtaja Gilbert de Turckheim haluaa metsästäjien olevan avainasemassa suurpetojen suojelussa ja kantojen hoidossa. Säätely tulee tehdä paikallisesti, jo ennen ongelmien syntymistä.
Suomen ja Ruotsin poronkasvattajien edustaja Anne Ollila toteaa, että petoja on ollut aina ja ne ovat osa ekosysteemiä. Viime aikoina petojen määrä on kasvanut liikaa. Pedot tappavat joka vuosi 60 000–100 000 poroa.
Viljelijäjärjestön edustaja Pekka Pesonen muistutti allekirjoitusta seuranneessa paneelissa maaseudun ihmisten kuulemisesta. Lakien säätämisessä tulee olla joustoa ja kunnioitusta paikallisia oloja kohtaan.
Facen varapuheenjohtaja ja Suomen metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro pitää EU:n suurpetoneuvottelukuntaa merkittävänä askeleena yrityksissä löytää ratkaisuja petopolitiikkaan. Metsästäjäliittoa tilaisuudessa edusti Tiina Eklund.
”Suurpetopolitiikassa on tärkeää arvioida koko Euroopan tilanne. Suomessa olemme onnistuneet suojelussa, nyt pitäisi löytää ratkaisuja kasvaneiden petomäärien tuomiin ongelmiin”, Kontro sanoo.
Kontron mielestä nyt EU on ensimmäisen kerran tunnustanut, että petopolitiikassa tulee ottaa huomioon paikallisten ihmisten tarpeet.
Lauri Kontro on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
