Pienpuussa muhii hyödyntämätön suurbisnes
POMARKKU (MT)
Jorma Fagerroosin mielestä Suomen metsissä kasvaa huonosti hyödynnetty luonnonvara: pieniläpimittainen puu.
Maassamme sahataan vuosittain noin kaksi miljoona kuutiometriä pikkutukkia. Se on murto-osa vastaavanlaatuisen puun määrästä, joka päätyy sellukattilaan, energiapuuksi tai riutuu takametsissä kysynnän puuttuessa.
”Pienpuusta voidaan tehdä levymassaa isolla kapasiteetilla. Siitä voitaisiin siivuttaa vaikka kakkosnelosta, jonka tekninen laatu on parempaa kuin sahatavaran”, Fagerroos visioi.
”Pienpuun jalostaminen työllistäisi maaseudun ihmisiä jatkojalostuksessa.”
Liimalevystä voitaisiin valmistaa sarjatuotantona esimerkiksi kevytrakenteisia, edullisia majoja maailman katastrofialueille vietäväksi.
Liimalevy tuottaisi korkean jalostusarvon pienpuulle.
Sata kuutiometriä kuitupuuta maksaa noin 3 500 euroa tehtaan pihalla. Siitä saadaan 33 kuutiometriä liimapuulevyä, joka voitaisiin myydä 350 euron kuutiohintaan. Puupinon arvo on noussut jo 11 550 euroon, ja puutuotteiden jalostus tulee siihen päälle, Fagerroos laskee.
Visiot kuulostaisivat jonkun teoreetikon sanomina joutavahkolta maalailulta, mutta Fagerroos puhuu kokemuksesta. Hänen kehittämänsä teknologia on toiminut käytännössä.
Lock-wood Kuhmoinen Oy ehti tuottaa puulevyä Kuhmoisissa pari vuotta. Kysyntää tuotteelle riitti. Siitä piti tulla hitti esimerkiksi Harvian saunojen materiaalina.
Lock-wood ajautui kuitenkin konkurssiin vuonna 2003. Moni asia meni pieleen.
Kuhmoisten kunta omisti yhtiöstä pääosan, ja sen oli määrä työllistää paikkakunnalta kadonneen sahan väki. Niinpä palkkoja maksettiin puoli vuotta, vaikka kaikkia koneita ei ollut saatu hankittua. Yhtiön kassa hupeni, ennen kuin tuotanto pääsi kunnolla vauhtiin.
Lämpökeskus, jonka piti hyödyntää puujätettä, osoittautui liian suureksi. Lock-woodin oli poltettava kallista öljyä puun kuivattamiseksi. Kaiken kukkuraksi suuret metsäteollisuusyhtiöt eivät olleet erityisen halukkaita yhteistyöhön sopivan puun toimittamiseksi, Fagerroos väittää.
USA:sta oli tulossa iso saunatilaus, mutta sitä ei enää uskallettu vahvistaa epävarmassa tilanteessa.
Kuhmoisissa Lock-woodia muistellaan nykyisin jopa huijauksena. Silloinen kunnanjohtaja erotettiin virastaan ja tuomittiin virka-aseman väärinkäytöstä, koska hän maksoi kunnan varoista Lock-woodin veroja.
Fagerroos on sitä mieltä, että kunnanjohtaja yritti kaikkensa kunnan eduksi tilanteessa, johon oli joutunut.
”Asiat olisi voitu hoitaa toisellakin tavalla, mutta jälkiviisaus ei enää auta, kuten ei koko Lock-Woodin epäonnistumisen syiden miettiminen.”
Asian ydin toimi. ”Lock-wood teki enemmän kuin Kemijärven liimapuutehdas. Tuote hyväksyttiin ja se pääsi markkinoille”, Fagerroos korostaa.
Tuotteen haluttavuutta kuvastaa, että moni asiakas halusi sen jälleenmyyntiin yksinoikeuden.
Tuotannossa voitiin hyödyntää pienpuuta säästeliäästi, koska aihioihin jyrsittiin urat halkaistun puun pyöreälle puolelle, missä puuta joka tapauksessa ”puuttuu”.
Vallankumouksellinen oli myös Lock-woodin kuivaamo. Liimalevyn raaka-aineeksi tarkoitetut aihiot koottiin nippuihin ja kuivausilma puhallettiin nipun lävitse pituussuunnassa. Aihioiden muotoilun ansiosta nipusta tulee aina riittävän väljä.
Menetelmä tuo suuret säästöt verrattuna sahojen perinteiseen menetelmään, jossa laudat pinotaan taapeliin vuorotellen rimakerrosten kanssa.
Pienpuun hyödyntämisessä tärkeää on tuotannon tehokkuus. Ongelmana on, että mitä ohuempaa tukkia sahan rännistä syötetään, sitä vähemmän yksi sirkkelinpyörähdys tuottaa valmista tavaraa.
”Näkisin Lock-woodin pikkutukin järkevänä rajana 7,5 senttimetriä.”
Fagerroosille satelee edelleen kyselyitä Lock-woodista, ulkomailtakin. Liimalevylle löytyisi heti ostaja muun muassa Hollannista. Patentit ovat kuitenkin kiinni konkurssipesässä. Pattitilanne helpottuu viiden vuoden kuluttua, kun keksintöjen patenttisuoja raukeaa.
Sillä välin yrittäjällä on aikaa muille hankkeille. Satakunnassa on jo tontti hankittuna tehtaalle, joka tuottaa pellettiä tuoreesta puusta. Kuivauksessa on määrä hyödyntää puun sisältämää energiaa. Se olisi uutta, sillä nykyisin Suomen pellettiteollisuus hyödyntää erilaisia sahojen ja höyläämöiden sivutuotteita.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
