Saimaannorpille kolataan kinoksia pesinnän avuksi
Norppa synnyttää poikasensa helmi–maaliskuussa jään päälle lumipesään. Se suojaa poikasta eli kuuttia kylmältä ja pedoilta. Hangen alla emo imettää poikastaan.
”Parhaat pesäkinokset muovaa luonto. Vähälumisena talvena apukinos on paras saatavilla oleva keino norpan auttamiseksi”, WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.
WWF Suomi on julkaissut ohjekirjan, minne ja miten apukinos tehdään. Kirja on tarkoitettu viranomaisten lisäksi vapaaehtoisille kinostyöläisille.
Apukinokset pitää tehdä viimeistään helmikuun ensimmäisellä viikolla. Ensisijaisesti ne tehdään alueille, joilla on viime vuosina syntynyt kuutteja.
Kinosten rakentaminen vaatii elykeskuksen luvan, koska norppien esiintymisalueilla ei muuten saa liikkua.
”Lunta ei pidä mennä kasaamaan ilman asiantuntijoiden ohjausta”, tutkija Mervi Kunnasranta Itä-Suomen yliopistosta korostaa. Kinoksia ei tule tehdä levottomaan mökkirantaan eikä talvitien, kelkkareitin tai verkkoavannon viereen.
Itä-Suomen yliopiston aiemmissa tutkimuksissa norpat ovat hyväksyneet ihmisen tekemät lumikinokset.
EU:n rahoittamassa viisivuotisessa hankkeessa luodaan valmius rakentaa apukinoksia koko Saimaalle, Metsähallituksen luontopalvelujen suojelubiologi Jouni Koskela kertoo.
Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen vaatii luopumaan norpille vaarallisista kalanpyydyksistä lähes koko Saimaalla ja kaikkina vuoden aikoina.
Nyt verkkokalastusta on rajoitettu norppien ydinalueella keväällä ja kesällä.
Katiskat ja rysät on varustettu nieluilla, joiden läpi norppa ei pääse pyydykseen.
Saimaannorppien määräksi arvioitiin 310 vuonna 2012, ennen kevään poikastuottoa.
Ympäristöministeriön strategian mukaan norppia pitäisi olla 400 vuoteen 2025 mennessä.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
