Kaikkosen mielestä venäläisten mielenilmauksista ei kannata tehdä numeroa edes maamme rajojen sisäpuolella. Kuva: Carolina Husu
Puolustusministeri Kaikkonen: Naton ”turvavakuutuksessa” Suomi on samalla viivalla Ruotsin kanssa
Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan näyttää aivan mahdolliselta, että Ruotsi tekee samanlaisen turvallisuuspoliittisen ratkaisun kuin Suomi parin viikon sisällä.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen katsoo luottavaisena länteen, kun Suomi on tekemässä historiallisen siirron turvallisuuspolitiikassaan. Kuva: Carolina HusuPuolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) ”Kyllä”-vastaus tulee nopeasti ja jämptisti, kun häneltä kysyy, suojaako Nato samalla tavalla Suomea ja Ruotsia mahdollisen jäsenyyshakemuksen aikana.
Ruotsin media kertoi maan ulkoministerin Ann Linden todenneen tavattuaan yhdysvaltalaisen kollegansa Antony Blinkenin, että USA antaa Ruotsille hakuajaksi niin sanotun ”turvavakuutuksen”.
Suomessa sellaisesta ei ole puhuttu, vaikka Kaikkonen ja presidentti Sauli Niinistö ovat vierailleet Yhdysvalloissa.
”Kyllä keskeiset Nato-maat tulevat kohtelemaan meitä samalla tavalla. Sanamuodot voivat poiketa, mutta käsitykseni mukaan olemme samalla viivalla ja hyvä niin.”
Kaikkonen mukaan Britannian puolustusministerin Ben Wallacen viesti oli selvä viime viikolla, kun he tapasivat. Hän oli painottanut Kaikkoselle, että Englanti tukisi Suomea ”tarvittavalla tavalla”.
Kaikkonen sanoo, että Suomen Naton-hakemuksen osalta ”johtopäätösten aika” on kahden viikon sisällä.
Viimeksi perjantaina Helsingin Sanomat uutisoi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen (vas.) kannattavan Naton-jäsenyyttä. Kaikkonen kertoo omasta kannastaan samoihin aikoihin kuin ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto, koska hänen tehtävänsä on toteuttaa hallituksen yhdessä linjaamaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
”Sen verran voin kai sanoa, että eipä tuo Nato-kantani ainakaan kielteisempään suuntaan ole viime aikoina liikkunut.”
Suomelle on tärkeää, että Ruotsi valitsee saman turvallisuuspoliittisen ratkaisun. Huoltovarmuudessa olemme merikuljetusten varassa lähes kuten saarivaltiot.
”Pitäisin parempana, jos Suomi ja Ruotsi voisivat päätyä samaan johtopäätökseen. Tällä hetkellä näyttää aivan mahdolliselta, että teemme samansuuntaiset johtopäätökset.”
Yhdessä Ruotsin kanssa olisi myös helpompi kohdata Venäjän mahdolliset vastatoimet hakemusaikana. Esimakua saatiin viikonloppuna, kun pieni joukko Suomessa asuvia venäläisiä järjesti Helsinkiin autokulkueen. Kaikkonen hieman hymähtää sille.
”Meidän ei kannata siitä tehdä kovin suurta numeroa. Siinäpähän marssivat. Suomi on vapaa maa, ja pidetään se sellaisena jatkossakin.”
Hän sanoo, että Suomi on panostanut turvallisuuteensa eikä meidän tarvitse pelätä. Enemmänkin hän on huolissaan ja surullinen siitä, että keskellä Eurooppaa riehuu nyt sota. Nyt se on pitkittymässä ja jumiutumassa asemiinsa.
Kaikkonen väistää kysymyksen, onko Venäjän huono suorituskyky Ukrainassa yllättänyt hänet.
”Hyökkäys on tuskin mennyt, kuten Venäjä alun perin kaavaili. Sota ei kuitenkaan ole vielä ohi. Täytyy varautua, että siellä soditaan vielä kuukausia, ehkä pidempäänkin.”
Suomi päätyi alkunihkeyden jälkeen aseistamaan Ukrainaa samassa rintamassa muiden länsimaiden kanssa. Viimeisimmästä apupaketista hallitus ja presidentti päättivät viime torstaina 5. toukokuuta. Sisältöä, toimitustapaa ja aikataulua ei kerrottu.
”Meillä on ollut pitkä ja pidättyväinen linja aseidenviennissä sotaa käyviin maihin. Suomessa ja muissa Euroopan maissa hyökkäys nähtiin kuitenkin niin räikeänä kansainvälisen lain rikkomisena, että Ukrainaa oli syytä auttaa.”
Samalla valitsimme tien, jota Venäjän johto tuskin unohtaa.
”Toisaalta moneen asiaan ei ole paluuta 24. helmikuuta jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Valitettavasti edessä on pitkä kausi, jossa lännen ja Venäjän välit eivät kovin kummoiset ole.”
Sodan opetuksia on katseltu puolustusministeriössä suurennuslasilla. Siitä näkyy, että sotilaallinen konflikti voi alkaa nopeasti ja Venäjä voi käyttää asevoimaa tahtonsa läpiviemiseen.
Kaikkosen mukaan oma puolustus nousee nyt arvoonsa. Jo päätettyjen hankintojen lisäksi lähivuosina palkataan lisää henkilöstöä, täydennetään varastoja, vahvistetaan panssari-, ilma- ja meritorjuntaa sekä hankitaan suojavarusteita, huoltotarvikkeita ja varaosia noin kolmella miljardilla eurolla. Uutta painopistettä ovat lähinnä lennokit ja dronet.
Monet järjestelmät nojaavat USA:n aseteknologiaan, mutta huolto toimii myös Euroopan päässä.
”Esimerkiksi F-35-hävittäjien huoltoketjua ei ole keskitetty vain Yhdysvaltoihin vaan on hajautettu myös Eurooppaan. Erityisesti tässä kaupassa katsoimme hyvin tarkasti huoltovarmuuden perään.”
Hajauttaminen on myös Suomen puolustusstrategiassa keskeistä.
”Varuskunnat, varikot, varastot, johtaminen ja jopa esikunnat on eri puolilla maata. Jatkossa panostamme erityisesti paikallispuolustukseen.”
Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhä enemmän reserviläisiä osoitettaisiin omalle kotiseudulleen kriisin sattuessa ja hyödynnettäisiin heidän paikallistuntemustaan ja erityistaitojaan siviilissä.
Kuva: Carolina HusuArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
