Nautapalkkiosta kannattaa valittaa
Nautapalkkioiden menetyksestä kannattaa tehdä valitus viranomaisille sen jälkeen, kun on keväällä saanut Maaseutuvirastolta (Mavi) tämän vuoden tukipäätöksen. Valitus kannattaa tehdä ainakin siltä osin, kun menetykset kohdistuvat tammi–syyskuulle, neuvoo ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n toiminnanjohtaja Johan Åberg.
EU:n komissio antoi tukimenetyksiin johtaneen tulkintansa eläinten rekisteröintivaatimuksesta 28.5. EU:n virallisessa lehdessä se julkaistiin vasta lomien jälkeen elokuussa. Mavi puolestaan tiedotti muutoksesta syyskuussa.
Suomessa viranomaiset kuitenkin ulottivat muutoksen koskemaan takautuvasti koko kalenterivuotta.
”Viljelijöillä ei ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta varautua muuttuneeseen tulkintaan ennen kuin siitä tiedotettiin”, Åberg painottaa. ”Siksi tukien menetys takautuvan tulkinnan vuoksi on kohtuuton.”
Koko soppa lähti Åbergin mukaan liikkeelle, kun ruotsalainen virkamies oli esittänyt komissiolle kysymyksen rekisterisääntöjen tulkinnasta. Komissio antoi sen vuoksi säännöstä tulkinnan, joka oli selvästi tiukempi kuin Suomessa käytössä ollut tulkinta.
Suomessa eläin on tähän asti menettänyt tuen niiltä päiviltä, jotka ilmoitus rekisteriin on myöhästynyt.
Komission uuden tulkinnan – josta jäsenmaa ei voi poiketa – mukaan eläin menettää palkkion kokonaan, jos rekisteröinti on myöhästynyt yhdenkin päivän.
Usean muun jäsenmaan tavoin Suomi kirjelmöi komissiota tulkinnasta. Sen myötä komissio taipui lieventämään tulkintaansa niin, että tuen menettää siltä tukivuodelta, jolloin myöhästymispäiviä on ollut.
Suomi on ainoa tai ainakin yksi harvoista EU-maista, joissa nauta- sekä lammas- ja vuohipalkkiot maksetaan eläinrekisterin perusteella. Muualla on käytössä sama systeemi kuin Suomessa aiemmin: viljelijä ilmoittaa itse eläinten lukumäärän, ja tuki maksetaan sen mukaan, Åberg kertoo.
Tällöin myöhästynyt ilmoitus aiheuttaa komission kiristyneelläkin tulkinnalla seuraamuksia vain siinä tilanteessa, että tila on joutunut valvontaan.
”Suomen mallissa viranomaisillakin on vaihtoehdot vähissä, kun järjestelmä tulkitsee myöhästyneen eläimen automaattisesti tukikelvottomaksi.”
Rekisteriin perustuvan järjestelmän oli tarkoitus helpottaa tuen hakua, mutta nyt se koituikin viljelijöille kohtalokkaaksi, Åberg pohtii.
Vaikka koko soppa olikin alun perin komission keittämä, Åberg moittii suomalaisvirkamiehiä tulkinnan laajentamisesta koko kalenterivuodelle.
Normaali voimaantuloaika olisi se päivä, jolloin asia on kerrottu virallisessa lehdessä.
”Objektiivisin perustein jäsenmaa voi valita muunkin voimaantulopäivän.”
Juhani Reku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
