passipaikalla Hävetään kovasti
Sunnuntaina jännitysnäytelmä vihdoin ratkeaa. Kahden viikon ajan sosiaalinen media (eri välineiden yleisönosastot) ovat taukoamatta kisanneet, kumman presidenttiehdokkaan puolisoa pitää enemmän hävetä.
Ensimmäisellä kierroksella gallupit pitivät kutinsa hämmästyttävän tarkasti. Vain normaalit loppuriuhtaisut selvensivät eroja. Toisen kierroksen keskeinen jännityskohde on, voittaako Sauli Niinistö (kok.) jo pelkillä ennakkoäänillä. Gallupien mukaan se on lähellä.
Presidentin löydyttyä päästään purkamaan näennäisesti levossa ollutta poliittisten päätösten ruuhkaa. Kunta- ja varuskuntakartat julkaistaan pikatahtia. Lisäksi aina julkisen huomion ollessa muualla vehkeillään salaisia päätöksiä, jota paljastuvat kuukausien kuluttua. Yara-kauppa oli aikoinaan kirpaisevimpia tässä sarjassa.
Luultavasti ministerit eivät aina itsekään tiedä, mistä ovat päättämässä. Pari viikkoa sitten hallitus keskusteli iltakoulussa Heidi Hautalan (vihr.) johdolla aiheesta ”Kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden vahvistaminen valtionhallinnossa”!
Vaikea sanoa, mitä tuo tarkoittaa suomeksi. Ehkä Jyrki Kataisen (kok.) hallitus piti ensimmäisen kurinpalautusseminaarinsa, koska peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardson (sd.) ja hänen alaisena töytäilevät koko ajan.
Koska asian esitteli vain Hautala, tuskin tarkoitettiin hallituksen suunnitelmaa lopettaa 200 vuotta vanhat ministeriöt ja keskittää politiikanteko valtiovarainministeriöön, jolle sektoriministerit antavat pyydettäessä konsulttiapua.
Mullistavasta uudistuksesta käytiin julkisuudessa hajamielinen keskustelu yhtenä viikonvaihteena. Muutama pölhöpopulisti pääkirjoittaja hihkui, että eläköön, byrokratiaa puretaan.
Tämän viikon iltakoulu oli selvempää tekstiä. Ministerit pohtivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta osana kuntauudistusta.
Tuskin ministerit edes ehtivät pohtia. Heille piti alustuksia 11 valtiosihteeriä ja muuta ministeriön korkeaa virkamiestä.
Yhtään kuntaihmistä ei ollut tietenkään kuultavana.
Presidentinvaalit hidastivat ehkä ratkaisevasti keskustelua niin sanotusta kuntauudistuksesta. Oppositiopuolue keskusta käpertyi vastustamaan pakkoliitoksia, joista ei liene lainkaan kyse.
Hallituksen ilmeisenä ideana on lopettaa Suomesta tuhat vuotta vanha paikallinen itsehallinto ja siirtyä valtiovarainministeriön johtamiin 70 aluehallintoyksikköön, joita kutsutaan toistaiseksi työnimellä kunta, Perustuslaki turvaa kuntien itsehallinnon, mutta perustuslaki ei määrää kuntien tehtäviä.
Uudet alueet voitaisiin perustaa tavallisella lailla, jolloin niiden toiminta käynnistyisi 2015 alusta.
Koska valta myös alueilla keskittyisi ”politiikkajohdonmukaisuuden” nimissä valtiovarainministeriölle, STM:n kansliapäällikkö Kari Välimäki (sd.) on käynnistänyt vastasuunnitelman. Kuntien keskeisin tehtävä on sosiaali- ja terveydenhuolto. Välimäki haluaa siirtää ne sosiaaliministeriön hallitsemille piireille.
Erittäin kiihkeästi suuria kuntia ajaa Akava. Luvattu palvelujen parantaminen merkitsee lisää virkoja keskuksiin.
Malli oli nähtävissä opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) viime vaalikaudella ajamassa koulu-uudistuksessa. Pienet koulut olisi lopetettu säästöjen nimissä, mitä kunnat ovat tähänkin asti kiitettävästi harrastaneet. Keskusten suurten koulujen ryhmäkokoja olisi pienennetty, koululaisten tuntimääriä ja oppiaineita sekä valinnanmahdollisuuksia lisätty. Siis säästöjen sijaan opettajien määrä olisi roimasti kasvanut.
Jukka Gustafsson (sd.) oli silloin näkyvimpiä koulu-uudistuksen kaatajia osana tilapäistä punamultarintamaa porvarihallituksen selustassa. Palkinnoksi hänet nimitettiin opetusministeriksi tehtävänä ajaa ammattikorkeakouluverkko alas ja siirtää Lapin kaivosmiesten koulutus Helsinkiin.
PEKKA ALAROTU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
