Energiaomavaraisuus elävöittäisi maaseutua
Biotalous tuottaisi maakunnissa huomattavat säästöt, jos sähköä ja lämpöä tuotettaisiin hajautetusti. Esteitä on vain tiellä runsaasti ja onnistumisia on koettu harvakseltaan.
Kuva: Kari Salonen”Koko Suomi voitaisiin helposti rakentaa energiaomavaraiseksi”, sanoo Vaasan yliopiston Levón-instituutin kehittämispäällikkö Pekka Peura .
”Aluetaloudellisesti se olisi valtava juttu. Jos koko fossiiliseen käytetty rahamälli jäisi pyörimään omalle alueelle, se olisi todella suuri.”
Levón-instituutin laskelmat energiaomavaraisuudesta perustuvat vain sellaisiin biomassoihin ja jätelietteisiin, jotka ovat nykyisellään ”ylijäämää” ja helposti käyttöön otettavaa.
Mukana ovat päätehakkuiden tähteet, olki ja kesantoalojen biomassa, ruokohelven tuotanto, maatilojen karjanlanta ja jäteveden puhdistamojen liete. Siihen ei ole laskettu puunjalostusteollisuuden käyttämää eikä ruuantuotannossa tarvittavaa raaka-ainetta eikä tuuli- ja aurinkoenergian potentiaalia.
Kun mukaan otetaan vain ylijäämä, se ei kilpaile nykyisen maa- ja metsätaloustuotannon kanssa, Peura korosti.
Muutokseen tarvitaan poliittista, järjestelmällistä työtä niin kansallisesti kuin alueilla. Hyvänä esimerkkinä on Tanska. Siellä on energiantuotannossa siirrytty keskitetystä mallista puoli-hajautettuun, mutta aikaa meni pari vuosikymmentä.
”Tekniikka kyllä seuraa, kunhan motivaatiota ja innokkuutta syntyy.”
Peura puhui tiistaina Helsingissä biotalousseminaarissa, jonka järjesti harvaan asutun maaseudun teemaryhmä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
