Runsastuva norppakanta syö Perämeren kalat
Perämeren alueen kalastajat uskovat, että itämerennorppien määrä on kasvussa.
”Syksyisin ei meinaa pyynnistä tulla mitään, kun norppia on niin paljon”, sanoo Raahen edustalla kalastava Mikko Viitanen.
”Norpat käyvät rysillä, mutta verkkopyyntiä ne haittaavat vielä enemmän. Jo norpan läsnäolo pyydyksen ympärillä riittää hätyyttämään kalat pois. Verkosta norppa repii kalat samaan tapaan kuin halli”, Viitanen kuvaa.
Toistaiseksi tutkimustietoa on kertynyt lähinnä harmaahylkeiden eli hallien aiheuttamista vahingoista. Koska hallit ovat isokokoisia ja niitä on runsaasti, ne aiheuttavat norppia suuremmat vahingot kalastajille.
Paikallisesti tilanne saattaa kuitenkin olla toinen. Valtaosa itämerennorpista elää Perämeren alueella.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) ja Itä-Suomen yliopisto ovat alkaneet tutkia, millaisia vahinkoja itämerennorpat aiheuttavat.
Tutkijat kiinnittivät viime syksynä satelliittiseurantalaitteen kahdeksaan norppaan Raahessa ja Simossa.
Ensimmäiset tiedot norppien liikkeistä ovat yllättäneet. Itämerennorpan on aikaisemmin uskottu olevan paikallinen laji. Nyt kaksi seurantanorppaa on liikkunut satoja kilometrejä etelään, Viron rannikolle.
”Voi olla, että ne ovat virolaisia yksilöitä, jotka ovat olleet kesällä Perämerellä ja ovat nyt palanneet poikimaan Riianlahdelle”, tutkija Mervi Kunnasranta Itä-Suomen yliopistosta arvelee.
Vastaavaa pesäpaikkauskollisuutta on jäämerennorpilla.
Rktl:n tutkimuspäällikkö Nina Peuhkuri epäilee, että syksyn poikkeukselliset säät ovat sekoittaneet norpat.
”Alkutalvi oli poikkeuksellinen. Jäätä ei juuri ollut Perämerellä. Olisiko niin, että tiineet yksilöt ovat lähteneet etsimään poikimisalueita toisaalta?” hän spekuloi.
Kalastajien kannalta uutiset norppien oletettua suuremmasta elinpiiristä ovat huonoja.
”On ollut puhetta, että norppia voitaisiin pyytää paikallisesti poikkeusluvalla. Mutta kun norpat eivät olekaan paikallisia”, Viitanen sanoo.
Kalastajien mielestä norppakanta on runsastunut siinä määrin, että niiden metsästys tulisi sallia.
Harmaahylkeistä tiedetään, että tietyt urosyksilöt oppivat etsimään ravintoa kalastajien rysistä. Tutkijat aikovat nyt selvittää, toimivatko itämerennorpat samalla tavoin.
Kaksi satelliittiseurantaan päätyneistä norpista saatiin kiinni, kun ne ruokailivat rysissä. Loput kuusi pyydettiin tarkoitukseen kehitetyillä verkoilla, ja ne edustavat siten satunnaista otosta itämerennorpista.
Toistaiseksi norppa-aineisto on sen verran pieni, että norppien ruokailutaipumuksista ei Kunnasrannan mukaan voi tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.
Satelliittiseurannasta selviää kuitenkin, jos osa yksilöistä liikkuu ainoastaan kalanpyydysten lähistöllä.
”Tämän tiedon pohjalta voidaan jatkossa arvioida, miten isot vahingot itämerennorppa aiheuttaa kalastajille Perämeren alueella.”
Norppien seuranta jatkuu loppukevääseen saakka.
Ensi kesänä seurantaan otetaan uudet kymmenkunta norppaa.
Norppien liikkeet keskeiseen verkko- ja rysäkalastusaikaan pyritään saamaan selville aloittamalla seuranta viimesyksyistä aikaisemmin.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
