Hätäpuheluissa katkoja tykkylumen vuoksi – mastojen varavirran riitettävä 2–6 tuntia

Matkapuhelinten tukiasemien varavirran tulee enimmillään kestää kuusi tuntia, jos tukiasema sijaitsee harvaan asutulla seudulla tai esimerkiksi saaristossa. Kuva: Lari Lievonen

Itä-Suomessa on esiintynyt katkoja matkapuhelinten hätäliikenteessä, vaikka sen pitäisi lähtökohtaisesti toimia myös sähkökatkojen aikaan.

Ongelmat ovat liittyneet sähkökatkoihin, joita raskas tykkylumi aiheutti erityisesti Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan ja Ylä-Savoon vuodenvaihteessa.

Ongelmia on seurattu Viestintävirastossa operaattoreiden ja tiedotusvälineiden kautta.

Valitettavasti katkoksia on ollut hätäliikenteessäkin. Viestintävirastoon ei kuitenkaan ole tullut kansalaisilta suoria valituksia, kertoo johtava asiantuntija Ari Karppanen.

Säädösten mukaan matkapuhelinmastojen varavirran tulee riittää vähintään 2–6 tunniksi.

Karppanen kertoo, että velvoite on porrastettu tukiaseman sijainnin mukaan. Taajamissa sijaitsevalle kiinteistötukiasemalle riittää kahden tunnin varavirta, koska sähkön saanti on yleensä tällaisissa paikoissa varmempaa. Saaristossa ja muualla, missä tukiasemalle pääsy vie enemmän aikaa, varavirran tulee riittää vähintään kuusi tuntia.

"Suurimmalle osalle tukiasemista vaatimus on vähintään kolme tuntia. 97 prosenttia sähkökatkoista kestää alle kolme tuntia, minkä perusteella varavirran tavoitteet on asetettu."

Suomessa on tukiasemia yhteensä noin 30 000.

Operaattorit ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötään muun muassa niin sanotun häiriötilanteiden yhteistyöryhmän (häty-ryhmä) kautta.

"Yhteistyön kautta on saatu varmennettua liikennettä niin, että soitto 112-numeroon pitäisi mennä läpi, vaikka oman operaattorin liikenne olisikin poikki", Karppanen sanoo.

Viestintävirastossa nähdään, että ongelmat vähentyvät vähitellen vasta, kun sähkölinjat saadaan säävarmoiksi. Kun matkapuhelinliikenteen tukiasemien sähkönsaanti on varmempaa, vältytään myös yhteyskatkoilta.

Takarajaksi sähköverkkojen toimintavarmuutta parantaville investoinneille on asetettu vuosi 2028.

"Sähköyhtiöt toki tekevät investointeja asiakasperusteisesti ensin sen mukaan, missä on enemmän asiakkaita. Voi olla, että harvemmin asuttujen alueiden linjat ovat ne, joilla saadaan odottaa varmempaa sähkönsaantia kauimmin", Ari Karppanen pohtii.

Viestintäviraston perustamaan häty-ryhmään kuuluvat viisi suurinta teleyhtiötä, jakelualueiltaan kymmenen suurinta sähköyhtiötä, suurimmat sähkö- ja teleurakoitsijat, Ilmatieteen laitos, Huoltovarmuuskeskus, Hätäkeskuslaitos ja sisäministeriön pelastusosasto.

Ryhmässä on kartoitettu viestintäverkkojen keskeiset solmukohdat, joiden sähkönsaanti pyritään varmistamaan ensisijaisesti.

Vastaavasti operaattorit tietävät sähköyhtiöiden verkoissa automaatiokohteet, joita ohjataan televerkon kautta.