Satovakuutukset eivät eteneilman tukea ja verovapautta
Satovakuutuksia pitäisi vauhdittaa verovapaudella ja tuella, sillä muuten vakuutuksia ei tarjota eikä niille tule kysyntää, vakuutusyhtiöt arvioivat. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoHallitus aikoo lopettaa viljelijöiden satovahinkokorvaukset vuoden 2016 alusta lähtien. Niiden sijaan viljelijät voisivat ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen satovahinkojen varalta.
Nykyisin vakuutusyhtiöt eivät tarjoa satovakuutuksia eikä vakuutukselle välttämättä synny kysyntää.
Finanssialan Keskusliitto (FK) esittää järjestelmän vauhdittamiseksi, että satovakuutuksille maksettaisiin tukea ja vakuutusmaksuvero poistettaisiin.
Vakuutusmaksutukea maksetaan useissa EU-maissa. EU:n maaseutuasetuksen mukaan tukea voi saada enintään 75 prosenttia vakuutusmaksusta.
Tuki voisi olla kansallista. FK:ssa arvioidaan, että tuki vakuutusmaksuihin vähentää maatalouden muita tukia, eli uutta rahaa ei olisi saatavissa.
Tuen lisäksi satovahinkovakuutuksilta tulisi poistaa vakuutusmaksuvero, joka nostaa vakuutuksen hintaa 24 prosenttia, FK ehdottaa.
FK:n johtajan Lea Mäntyniemen mukaan olisi erikoista, jos valtio rahoittaisi ensin vakuutuksia ja sitten verottaisi tukemaansa vakuutusta.
Suomessa 24 prosentin vakuutusmaksuveroa peritään kaikista vakuutuksista, mutta se ei ole arvonlisäveron lailla vähennyskelpoinen.
Valtion korvaamien satovahinkojen määrä vaihtelee alle miljoonasta eurosta 19 miljoonaan euroon vuosittain, mikä voitaisiin käyttää veronalennuksiin.
Mäntymäen mukaan esimerkiksi Ranskassa maatalouden vahinkovakuutukset on vapautettu verosta kokonaan.
Virossa vakuutusmaksuveroa ei ole lainkaan ja Ruotsissa se on vain autovakuutuksissa.
Satovahinkolaki on ollut jo ensimmäisen kerran eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä. Puheenjohtaja Jari Lepän (kesk.) mukaan vakuutusten vauhdittamiseksi näyttäisi olevan tarpeen yhdistelmä tuesta ja veronkevennyksestä.
”Tämä on kyllä senlaatuinen asia, että vero voitaisiin poistaa kokonaan”, Leppä arvioi.
”Toistaiseksi ei ole kuitenkaan tietoa, minkä verran vakuutukset maksavat. Tarkempi arvio voidaan tehdä vasta, kun on joku haarukka”, Leppä sanoo.
”Jos vakuutusten hinta on korkea, moni viljelijä jättää vakuutuksen ottamatta. Se on taas erittäin huono asia, koska vahingon sattuessa puhutaan tosi isoista rahoista.”
Valtio vähentää kasvintuhoojien aiheuttamien vahinkojen korvauksia oleellisesti jo ensi vuoden alusta. Niihinkään ei ole olemassa vakuutuksia.
Vakuutusyhtiöitä ei voi pakottaa tarjoamaan vakuutuksia, minkä vuoksi erilaisia tukia tai veronkevennyksiä tarvitaan.
Lepän mukaan vahinkovakuutusasia käsitellään valiokunnassa tänä vuonna.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
