Ritolan tilalla kalkkunatovat hoitajalleen yksilöitä
Ritolan kalkkunahallissa on paraikaa tuotantotauko. Seuraava kalkkunaerä tulee marraskuun puolessavälissä. Halli on jo desinfioitu, ja Anne-Mari ja Vesa Ritola tarkastavat kalkkunoiden pesien kuntoa. Mirja Koivisto Kuva: Viestilehtien arkistoJALASJÄRVI (MT)
Marraskuussa 1999 Suomeen oli tulossa Britanniasta 1 500 kalkkunanpoikasta siitoskäyttöön. Ne olivat menossa kahdeksaksi kuukaudeksi nuorikkotilalle kasvatettavaksi. Sen jälkeen niille piti löytää uusi tila.
Atrialta otettiin yhteyttä jalasjärveläiseen Vesa Ritolaan ja kysyttiin, olisiko tämä halukas aloittamaan kalkkunoiden siitosmunien tuotannon.
Tuolloin kuljetusyrittäjänä toimineella Ritolalla ei ollut omaa tilaa, sillä sukupolvenvaihdosta vanhempien lypsykarjatilalla ei ollut vielä tehty. Kalkkunoista hänellä sen sijaan oli kokemusta, kymmenen vuoden takaa agrologiopintojen harjoittelusta.
”Oli kyllä melkoinen yllätys, kun Vesa ehdotti, että ruvetaan kalkkunantuottajiksi”, kertoo tuolloin sairaanhoitajana työskennellyt vaimo Anne-Mari Ritola.
Viiden päivän miettimisen jälkeen päätös oli tehty. Kotitilalle rakennettiin nopeasti kalkkunahalli, johon kalkkunat saapuivat kesä–heinäkuun vaihteessa vuonna 2000.
Nyt tilalla tuotetaan siitosmunia, jotka toimitetaan edelleen haudontatilalle. Siellä kuoriutuvista untuvikoista kasvatetaan lihakalkkunoita.
Ensimmäisen vuoden ajan tilalla oli rinnan sekä lehmiä että kalkkunoita, mutta sukupolvenvaihdoksen jälkeen lypsykarjasta luovuttiin.
”En missään vaiheessa kokenut lehmiä omaksi tuotantosuunnakseni”, Vesa kertoo.
Kalkkunahallia laajennettiin jo kahden vuoden jälkeen ja kalkkunoiden määrää lisättiin 2 500:an. Muuten investoinnit ovat olleet maltillisia. Paljon on suunniteltu ja kehitetty itse. Pienelle tuotantosuunnalle ei ole juuri tarjolla valmiita ratkaisuja kotimaassa.
Siitoskalkkunoiden tuotannossa riittää työtä isäntäpariskunnan lisäksi myös ulkopuoliselle kahdelle ulkopuoliselle työntekijälle.
Vesa ja Anne-Mari Ritolalla on nyt takanaan kaksitoista vuotta kalkkunantuottajina.
”Yhtään en ole katunut. Kyllä kuljetusyrittäjän työ oli silloin jo nähty”, Vesa toteaa. Hän myöntää, että päätös oli aikanaan melkoinen hyppy tuntemattomaan.
Erityisesti se oli sitä Anne-Marille, joka ei ole kotoisin maatilalta.
”Toisaalta eläinten kanssa työskentely oli käynyt tutuksi vuosien hevosharrastuksen myötä.”
Ritolat palkitaan tänään maanantaina vuoden kalkkunantuottajina. Tunnustuksen myöntävät Suomen Siipikarjaliitto ja Länsi-Kalkkuna Oy.
Tunnustuksen perusteluna on tuotannon aktiivinen kehittäminen, jossa otetaan huomioon eläinten hyvinvointi. Ritoloiden työtä kiitetään myös tarkaksi ja huolelliseksi.
”Vaikka tietotekniikka on tuotannossa apuna, tärkeintä on tuottajan lintusilmä. Halli kierretään joka päivä kerran tunnissa läpi ja lintujen hyvinvointia tarkkaillaan jatkuvasti”, Anne-Mari Ritola kertoo.
”Kyllä tässä työssä täytyy lähtökohtana olla kutsumus ja eläinrakkaus.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
