”EU on tehty hyvää säätä varten”

Irakilaisia pakolaisia rantautui kreikkalaiselle Lesboksen saarelle perjantaina 18. joulukuuta. Eurooppalainen vapaan liikkumisen Schengen-sopimus ja turvapaikanhakijoista säätävä Dublinin-sopimus horjuvat siirtolaistulvan vuoksi. Kuva: Santi Palacios/Lehtikuva

Euroopan unioni on tehty hyvää säätä varten, europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) sanoo.

Nyt sää on heikko, pari sade­katoksen pylvästä horjuu pahasti tai voi napsahtaa kokonaan poikki.

Vapaan liikkumisen Schengen-sopimus ja turvapaikanhakijoista säätävä Dublinin-sopimus horjuvat siirtolaistulvan vuoksi.

Schengenin ansiosta EU-maiden rajoilla ei tarvitse näyttää passia ja sopimusta pidetään talouskasvun kannalta oleellisena.

Se on samalla sekä Eurooppalaisen vapauden symboli että hyödyttää maiden välillä liikkuvia käytännössä.

Nyt pakolaisten liikkuvuuden rajoittamiseksi useilla rajoilla on aloitettu passien tarkastukset.

Dublinin-sopimusta puolestaan pidetään yleisesti jo kuolleena.

Sen tarkoitus on jakaa vastuuta turvapaikanhakijoista EU-maiden välillä.

Sopimus on kuitenkin tehty aikana, jolloin tunku tänne oli paljon pienempi. Silloin ei osattu varautua nykyisiin pakolaismääriin.

Nyt sopimus on romahduspisteessä heti, kun sitä ensimmäisen kerran koetellaan.

Suomalaismeppien arviot sopimuksista eivät olekaan mairittelevia.

”Kaikki asiat tehdään sillä ajatuksella, että asiat menee hyvin. Sitten kun tulee vaikeuksia, todetaan, että sopimus on huono”, keskustan meppi Anneli Jäätteenmäki tuumasi toimittajakahveilla joulukuun alussa.

”Heikko sopimus, jonka pettäessä ongelmia ei pystytä ratkaisemaan, koska reagointikyky on heikko”, meppi Petri Sarvamaa (kok.) kommentoi Dublinia.

Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen joulukuussa vedottiin, että samaa yhteishenkeä täytyy löytyä pakolaiskriisin hoidossa.

Vuoden viimeisessä pääministereiden huippukokouksessa sitä henkeä näkyi niukasti.

Yksi syy eripuralle on, että päätökset eivät pidä. Syyskuussa päätettiin jakaa taakkaa ja 160 000 pakolaista piti siirtää kovimmassa paineessa olevista maista muualle.

Lisäksi piti perustaa vastaanottokeskuksia, hot spotteja, Kreikkaan ja Italiaan.

Tähän mennessä pakolaisia on siirretty alle kaksisataa. Kreikka ei ole tehnyt mitään, mitä siltä odotetaan.

”Jos teet rosvon kanssa sopimuksen, ei ole väliä, vaikka sopimus olisi vedenpitävä”, meppi Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) kommentoi Kreikkaa, eikä tarkoittanut vain pakolais­ongelmaa.

Pakolaiskysymys on EU:n pahin ongelma tällä hetkellä, kertoo Euroopan komission barometri.

Se on ongelmalistan ykköstilalla kaikissa muissa maissa paitsi Portugalissa.

Usein sanotaan, että EU kehittyy kriisien kautta.

Toistaiseksi ei näytä siltä, että pakolaisongelma kriisiytyisi siten, että EU kasvaisi siinä yhtenäiseksi.

Päinvastoin, koko syksy on ollut hajaantumisen aikaa.

Useissa maissa vaalien jälkeen uusi hallitus on vähemmän kiinnostunut yhteistyöstä kuin aikaisempi.

Schengenin-sopimus tuskin heikkenee niin, että tavallisen matkustajan vauhti paljon hidastuisi.

Mutta pohja neuvotella Dublin uusiksi on heikko.

Toisaalta historia tuo uskoa, sillä lopulta esimerkiksi Kreikan avusta saatiin sovittua, vaikka sekin näytti mahdottomalta.

Maataloudessakin puhutaan ensi vuonna suuria, sillä keskustelu vuoden 2020 jälkeisestä capista alkaa.

Jäsenmaiden tuottajajärjestöt hierovat taktiikoita ja niitä EU:ssa edustava Copa-Cogeca yrittää miettiä, miten näkökulmista sorvataan yksi näkemys.

Ympäristöjärjestöt kasaavat painetta ja uusia perusteita tukipolitiikalle pitää keksiä.

EU:n puheenjohtajamaana aloittava Hollanti aikoo aloittaa uuden cap-kauden pohtimisen vuoden alkupuolella.