Onko belgianpaimenkoira tosiaan älykkäin koirarotu? Testeissä menestyvä koira voi olla haastava lemmikki, paljastavat tutkijat

Belgianpaimenkoira on valpas ja aktiivinen. Kuva: Pixabay

Useat uutistalot ovat kertoneet suomalaistutkimuksesta, joka vertaili eri koirarotujen ominaisuuksia, kuten ongelmanratkaisukykyä ja itsehillintää.

Brittiläisen The Telegraphin toimittaja laski omatoimisesti tutkimuksen eri testien tulokset yhteen ja päätyi lopputulokseen, että belgianpaimenkoira malinois on maailman älykkäin koirarotu.

Tästä johtopäätöksestä uutisoi myös MTV.

Kyseessä on Helsingin yliopiston tutkimus, jossa on hyödynnetty SmartDOG-yrityksen testejä. Tutkimusaineisto koostui 1002:sta koirasta ja analysoitavana oli kaiken kaikkiaan 13 koirarotua. Tutkimus julkaistiin Scientific reports -lehdessä.

Väitöskirjatutkija Saara Junttila Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta kertoo MT:lle, että tutkimuksen tarkoituksena ei ollut selvittää rotujen älykkyyttä tai laittaa rotuja paremmuusjärjestykseen, vaan selvittää, miten eri rodut selviytyvät erilaisista testeistä.

Näin saadaan tietoa, mitkä ominaisuudet ovat tyypillisiä tietyille roduille ja mitkä puolestaan riippuvat enemmän kustakin koirayksilöstä.

Koirat osallistuivat seitsemään kognitiivisia piirteitä mittaavaan testiin ja kolmeen käyttäytymistestiin.

Rotujen väliltä löytyi merkitseviä eroja testeissä, jotka mittasivat itsehillintää, ihmisten eleiden ymmärtämistä, tilaan liittyvää ongelmanratkaisua, aktiivisuustasoa, tuntemattomaan ihmiseen suhtautumista, uuteen ympäristöön tutustumista ja käyttäytymistä ongelmanratkaisutilanteessa.

Sen sijaan rotueroja ei löytynyt koirien suoriutumiseen loogista päättelyä tai muistia vaativissa tehtävissä.

”Belgianpaimenkoira malinois menestyi hyvin useassa testissä, mutta voi olla erittäin haastava lemmikki”, SmartDOGin yrittäjä, dosentti Katriina Tiira jatkaa. Itsehillinnässä rotu menestyi heikosti.

Mikään kognitiivinen piirre ei sinänsä ole ”hyvä” tai ”huono”, vaan jokainen niistä on arvokas omanlaisissaan työtehtävissä, Junttila muistuttaa.

Esimerkiksi itsenäinen työskentely voi olla hyödyllinen ominaisuus hajutyössä, kun taas kotikoiralta tai avustajakoiralta saatetaan toivoa enemmän ihmiseen tukeutuvaa käytöstä, hän jatkaa.

Kolme impulsiivisinta rotua testeissä olivat saksanpaimenkoira, labradorinnoutaja ja belgianpaimenkoira malinois. Impulsiivisuus voi olla tietyissä työtehtävissä hyvä ominaisuus, minkä vuoksi edellä mainittuja rotuja käytetään esimerkiksi poliisikoirina.

Tiira on arjessaan havainnut, että monesti ne koirat, joilla on käytösongelmia, eivät menesty huonosti kognitiivisia taitoa mittaavissa testeissä.

”Ne ovat ikään kuin askeleen edellä omistajaa.”

Käytösongelmien ja kognitiivisten taitojen yhteys onkin tutkimusaihe, joka on Junttilan kiinnostuksen kohteena seuraavaksi.