Lounais-Hämeen vihreät ja Ikävihreät järjestivät Koijärvi-liikkeen 40-vuotisjuhlaseminaarin Koijärvi-talolla. Helsingin bussilla paikalle saapuivat Osmo Soininvaara, Rolf Oinonen ja Auni-Marja Vilavaara. Kuva: Sanne Katainen
Koijärven kettingit yhdistivät ympäristöväen 40 vuotta sitten: "Poliisitkin sanoivat, että älkää vain lähtekö pois, koska täällä saa grillata ja päivärahat juoksevat"
Maanomistajat ja luonnonsuojelijat ottivat kiivaasti yhteen Forssassa sijaitsevalla lintujärvellä. Koijärvi-liikkeen veteraanit Osmo Soininvaara ja Ville Komsi palasivat taistelupaikalle.
Ville Komsi nousi Koijärvi-liikkeen symboliksi 40 vuotta sitten. Hän ja Kalle Könkkölä olivat myös vihreän liikkeen ensimmäiset kansanedustajat. Komsi palasi aprillipäivänä Koijärvelle, jonne on rakennettu uusi lintutorni. Kuva: Sanne Katainen
Koijärvelle saapuneet ympäristöaktivistit leimattiin silloisessa Maaseudun Tulevaisuudessa joutilaiksi luonnonturmelijoiksi. Kuva: Kari Salonen”Ei ole luonnonsuojelua se, että suurin laumoin lapioilla varustettuna keräännytään kaivamaan kuoppia metsäpuron varteen, pystyttämään telttoja ja pelottelemaan järvellä ja metsässä olevia lintuja sekä muita eläimiä. Näin ovat kuitenkin tehneet Helsingistä ja muista kaupungeista vaellukselle lähteneet ’luonnonsuojelijat’. Luonnon turmelijoita he ovat.”
Näillä kitkerillä sanoilla Maaseudun Tulevaisuus otti kantaa pääkirjoituksessa (26.4.1979) Koijärvi-liikkeeseen.
40 vuotta sitten pääsiäisenä Forssassa sijaitsevalla lintujärvellä sävellettiin suomalaisen ympäristöliikkeen ensitahdit. Monet Koijärven aktiivit, kuten Pekka Haavisto, olivat myöhemmin perustamassa vihreää liikettä.
MT:ssä Koijärven tapahtumat sivuutettiin huhtikuussa 1979 vain muutamalla pikku-uutisella. Pääkirjoituksessakin se oli vasta kakkosaihe Suomen Pankin kassavarantosopimuksen jälkeen.
Ikävihreät palasivat Koijärvelle aprillipäivänä, ensimmäisenä huhtikuuta muistelemaan 40 vuoden takaisia tapahtumia. Vihreiden konkaripoliitikko Osmo Soininvaara vieraili Koijärvellä kymmenen vuoden tauon jälkeen.
”On tärkeää muistaa, että ympäristöliike organisoitui Koijärvellä väkivallattoman suoran toiminnan kautta. Suurin osa kyläläisistä ymmärsi meitä, mutta ehkä suurin osa hehtaareista oli toista mieltä”, Soininvaara sanoo.
Tapahtumat saivat alkunsa pääsiäisenä 1979, jolloin osa maanomistajista ryhtyi syventämään laskuojaa Koijärven kuivattamiseksi.
Paikalle tuli nopeasti satakunta nuorta luonnonsuojelijaa ja bussilasteittain toimittajia.
Kuivattamista ajaneet viljelijät jäivät tiedotuksessa alakynteen.
”Viranomaisten oli vaikea sortaa meitä, koska jopa kokoomuslaisten lehtien enemmistö oli puolellamme. Poliisitkin sanoivat, että älkää vain lähtekö Koijärveltä pois, koska täällä saa grillata makkaraa ja päivärahat juoksevat”, Soininvaara naurahtaa.
Timo Kaunisto on tutkinut keskustan ympäristöpolitiikkaa paraikaa tarkistettavana olevassa väitöskirjassa. Hänen mukaansa Koijärvestä on luotu jälkeenpäin myyttinen tarina, jossa nuori sukupolvi marssi paikalle, sitoi itsensä kaivinkoneisiin ja loi taistelevan ympäristöliikkeen.
”Sehän ei pidä paikkansa, mutta Koijärveä voi kutsua ensimmäiseksi isoksi poliittiseksi mediatapahtumaksi Suomessa. Vuosina 1978–1979 oli perustettu jo valtava määrä luonnonsuojelualueita hyvällä valmistelulla hallituksen sisällä.”
Keskustapuolue pyrki määrätietoisesti Suomen vihreäksi puolueeksi 1970-luvulla.
Malli otettiin Ruotsista, jossa keskusta nousi pääministeripuolueeksi vahvalla ympäristöpolitiikalla ja ydinvoimavastaisuudellaan.
”Kyllä Koijärvellä vähän housut kintuissa yllätettiin maanomistajat ja myös keskustapuolue, joka oli vahvasti ajanut luonnonsuojelua. Maanomistajat eivät osanneet tuoda mediassa esiin argumenttejaan, vaan se meni hyvin henkilökohtaiseksi kaupunkien nuoret luonnonsuojelijat vastaan vakaat hämäläiset talonpojat -väittelyksi”, Kaunisto kiteyttää.
Kaivinkoneeseen kytkeytyneestä Ville Komsista tuli Koijärvi-liikkeen ikoninen hahmo. Komsi nousi vuoden 1983 vaaleissa myös vihreiden ensimmäiseksi kansanedustajaksi Kalle Könkkölän kanssa.
”Kun kuulin Koijärven kuivatuksesta, sain raivokohtauksen. Luonnonsuojelu oli 1970-luvun Suomessa todella alisteisessa asemassa. Ehjien maisemien ja kaupunkikuvien vaaliminen ei ollut isojen poikien ajattelussa mitään”, Komsi sanoo.
Seuraavana aamuna Komsin ajatukset olivat jäsentyneet. Luonnonsuojelijat menivät Koijärvelle rauhanomaisella asenteella, jossa vastapuoleen pyrittiin suhtautumaan niin kiltisti kuin osattiin.
”Tarkoitus on hakea ennemmin ystäviä kuin vihollisia. Järjestäytyneet anarkistit esimerkiksi pilasivat rasisminvastaisen mielenosoituksen muutama vuosi sitten buuamalla perussuomalaisten Matias Turkkilalle.”
Komsi kehottaa nykyisiä vihreitä välttämään ylimielisyyden leimaa. Se aiheuttaa vain inhoa ja raivoa, jos ihmisiä neuvotaan esimerkiksi syömisessä.
”Minä en halua elää kauhean erikoisesti. Syön toisinaan jopa mustaa makkaraa. Emme ole pyhimyksiä. Jos koetamme elää keskiviivasta vähän idealistisemmin, muutkin voivat seurata meitä.”
Kauniston mukaan Koijärvi-liikkeen myötä vihreät pystyi monopolisoimaan ympäristöasiat itselleen. Perussuomalaiset tarttui 2000-luvulla ensimmäisenä maahanmuuton ongelmiin ja sai samalla tavalla aloitteen käsiinsä.
”Perussuomalaiset elää myös politiikan vastaisuudesta olemalla paljon kovempia poliitikkoja kuin kukaan muu. Jos vihreä liike oli nuorten naisten vallankumous, perussuomalaiset on nuorten miesten ja kyrsiintyneiden yrittäjien vallankumous.”
Kauniston mielestä vihreä on onnistunut ruokkimaan Koijärvi-myyttiä näihin päiviin saakka. Hän onnittelee puoluetta onnistuneesta mediavallankumouksesta. Keskustavaikuttaja korostaa, että ympäristö ei ole kenenkään omaisuutta.
”Vihreät on nykyään yhtä vahvasti sosiaalireformistinen puolue kuin ympäristöpuolue. Yleispuolue ei voi tullakaan toimeen vain yhdellä teemalla.”
Koijärven tapahtumat
n 1900-luvun alku
Koijärven pintaa oli laskettu 1900-luvun alussa.
n 1970-luvun alku
Tulvaongelmien vuoksi maanomistajat ajoivat uutta perkuuta, jonka lupaprosessi laitettiin liikkeelle 1970-luvun alussa. Alueen maanomistajat eivät olleet yksimielisiä perkuun laajuudesta ja tarpeesta.
n Huhtikuu 1979
Kun asian ratkaisu vesioikeudessa viivästyi, maanomistajat ryhtyivät huhtikuussa 1979 syventämään laskuojaa järven kuivattamiseksi.
Luonnonsuojelijat kerääntyivät 21. huhtikuuta vastatoimiin Koijärvelle. He rakensivat paikalle omin luvin padon, jolla pyrittiin estämään järven kuivaushanke. Aktivistit köyttivät itsensä puskutraktoreihin kettingeillä ja poliisit joutuivat irrottamaan mielenosoittajat väkisin.
Vuodet 1982 ja 1983
Koijärven tapahtumista nostettiin syyte kahliutuneita vastaan. Oikeuteen haastettiin kaikkiaan 112 henkilöä, joista alaikäiset jätettiin tuomitsematta. Korkeimmassa oikeudessa syytetyt tuomittiin pakottamisesta.
Vuosi 1983
Koijärveä ei lopulta kuivattu. Osittain tapahtumien seurauksena Suomeen perustettiin ympäristöhallinto vuonna 1983.
Vuosi 1992
Alue lunastettiin myöhemmin pääosin valtiolle. Järvi rauhoitettiin kokonaan vuonna 1992 ja liitettiin Natura 2000 -verkostoon ja valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.
Vuosi 2018
Koijärvelle rakennettiin kesällä 2018 uusi lintutorni, jonka rakentamisesta on vastannut Koijärven Alueen Kylät ry.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
