Metsäteollisuus vahtikuitupuuta mustasukkaisesti
Metsäliittoon kuuluva Finnforest, nykyinen Metsä Wood, harkitsi Lock-woodin ostamista vuonna 2000.
Yhtiö solmi esisopimuksen Kuhmoisten kunnan kanssa. Kunta ryhtyi toteuttamaan kaupan ennakkoehtoja, mutta siinä vaiheessa Finnforest vetäytyi kaupasta.
”Teknologia vaikutti hyvältä, mutta sorvaustekniikka asetti liian suuret vaatimukset pieniläpimittaisen puun suoruudelle. Harvennuksissahan suorat ja parhaat puut jätetään kasvamaan”, selittää Lock-woodiin tutustunut johtaja Esa Kosonen Metsä Woodista.
Jorma Fagerroos ja Lock-Woodin sorvin suunnitellut ulvilalainen yrittäjä Matti Lammi eivät usko perusteluja. Lammi tulkitsee Metsäliiton pitäneen Lock-woodia kiusallisena kilpailijana.
”Jos minä olisin halunnut ajaa Lock-woodin alas selluteollisuuden nimissä, olisin menetellyt juuri niin kuin Metsäliitto teki.”
Lammi kertoo saaneensa lukuisia varoittavia yhteydenottoja siitä, että sellu- ja paperiyhtiöt hankaloittaisivat pienpuun jalostamista.
Kosonen kiistää työnantajansa olleen mustasukkainen kuitupuusta.
Hän korostaa, että Metsä Group toimittaa useille yrittäjille pieniläpimittaista tukkia ja sahasi sitä itsekin Eskolassa jo tuolloin.
Oli Lock-woodin lopun syy mikä hyvänsä, jonkinmoinen peikko pienpuun sahaus on sellu- ja paperiyhtiöille ollut. Julkiset tahot varoivat rahoittamasta pienpuuta hyödyntäviä pk-yrityksiä pelosta astua suuryhtiöiden varpaille.
”Osa suurteollisuutta on erittäin jyrkästi sitä mieltä, että penniäkään ei saa laittaa pienpuusahauksen kehittämiseen”, kuului asiantuntijan varoitus yrittäjille vuosituhannen vaihteessa.
Lainaus on peräisin pienpuun hyödyntämistä ajaneen työryhmän viestinvaihdosta. Ryhmään kuului pk-yrittäjien ohella muun muassa Metsäntutkimuslaitoksen ja työministeriön edustajia.
”Näyttää siltä, että isot konsernit voivat pahimmillaan heittäytyä hyvinkin hankaliksi, jos heidät vahingossa suututetaan”, viesti jatkuu.
”Kaikki pienpuun jalostuksen laitevalmistajat menivät nurin”, ryhmään kuulunut Lammi toteaa. ”Nykyiset pikkutukkisahat toimivat siten, että se sopii selluteollisuudelle. Nämä olivat sellaisia hankkeita, missä selluhake olisi jäänyt pois.”
Lammi on valmistanut ja myynyt muun muassa pieniläpimittaisen koivun sahaukseen kehittämänsä sahalinjan.
”Se oli hyvin arka juttu. Asiakkaan raaka-aineen saanti loppui kuin seinään. Aikaisemmin hän oli saanut sitä ihan kivasti.”
Lammi uskoo, että nyt voisi olla sopivampi aika ryhtyä pienpuun jalostukseen. Kartellituomioiden ansiosta metsäkonsernit eivät voi enää tehdä ”kovin törkeitä temppuja”.
”Muutenhan bisnesedellytykset ovat samat.”
Metsäteollisuuden etujärjestöstä Metsäteollisuus ry:stä kerrotaan, ettei pienpuun mekaanisesta jalostamisesta tai alan kehittämisestä julkisin varoin ole viime aikoina keskusteltu.
”Meillä ei ole asiaan kantaa puoleen eikä toiseen”, vakuuttaa toimialapäällikkö Aila Janatuinen.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
