Sähköasentaja voi joutua vaativimpiin metsuritöihin
Evon vauriopuukurssilaiset kokeilivat ensi kertaa narusahaa, jonka avulla korkealla repsottavan latvan voi katkaista turvallisen matkan päästä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoHÄMEENLINNA (MT)
Kuusi on kellistynyt sähkölinjan päälle latva miltei vaakatasossa nuokkuen. Mitä pitää tehdä?
Joukko metsuriasuisia miehiä häärää puun ympärillä. Kaksi sahaa puuta latvasta poikki toisten seuratessa sivusta. Useimmat ovat sähköasentajia, joiden töihin kuuluu sähköverkon kunnossapito.
Sähkölinjoja hoitavat työntekijät saattavat joutua kaikkein vaativimpiin metsurin töihin, vaikka puunkaato-oppi ei kuulu sähköalan tutkintoon. Siksi taitoja on hyvä, ellei jopa elintärkeää, harjoitella.
Hämeen ammattikorkeakoulun kouluttajat Ossi Hakkarainen ja Kalervo Lahtinen opastavat, millä tekniikoilla puita korjataan linjoilta ja niiden lähistöltä turvallisesti ja tehokkaasti.
Kurssin kokeilussa on ensi kertaa narusaha. Se on pitkien narujen väliin jännitetty teräketju, jonka avulla kaksi henkilöä voi sahata korkeallakin sijaitsevan puun poikki etäällä seisten. Jotta teräketju saadaan asentoon, narun toinen pää singotaan painon ja ritsan avulla rungon yli.
Vantaan energia lähettää työntekijöitään ja urakoitsijoiden henkilöstöä vauriopuukoulutukseen säännöllisesti. Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa päivän mittaisia kursseja Evolla.
”Koulutuksen idea on, että tätä ei voi harjoitella muualla. Taito pysyy yllä”, selittää Pekka Vihanto, yksi oppilaista.
Oikeat tuhot iskevät melko harvakseltaan mutta yllättäen, ja silloin aikaa harjoitteluun ei ole. Suurmyrskyn jälkeen sähkömiehet paiskovat pahimmillaan pitkiä päiviä tuulessa, pimeällä, syvässä hangessa. Verkko pitäisi tietysti saada kuntoon niin pian kuin mahdollista, mutta turvallisesti.
”Viisas metsuri ei varmaan lähde sellaisella kelillä töihin kuin me mennään”, arvelee Markku Vitikainen.
Harjoittelun tarve korostuu kaupungeissa. Vantaalla, kuten muissa suurissa kaupungeissa, suurin osa johdoista kulkee maan alla, joten sähkötyöntekijät joutuvat puunkorjuuseen verraten harvoin. Maaseudun verkkoyhtiöiden alueilla puita kaatuu linjoille jatkuvasti.
”Kokemattomuus on suurin riski puiden kaadossa”, kouluttaja Ossi Hakkarainen arvelee.
”Silloin tilanteita ei osaa ennakoida.”
Evolla on pidetty vauriopuukursseja 1980-luvulta saakka. Harjoittelua varten metsään on rakennettu noin 200 metriä pitkä aidon oloinen sähkölinja, jossa ei kulje virtaa. Ennen kursseja hakkuukone käväisee töytäisemässä runkoja langoille.
Vauriopuukursseja on toisinaan tarjolla myös tavallisille metsänomistajille. Maallikkokursseilla ei kuitenkaan työskennellä sähkölinjoilla, vaan opetellaan konkeloiden ja muiden hankalien puiden korjuuta metsässä.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
