Sterilisaatioon pääsyssä alueellisia eroja
1990-luvun lama näkyy edelleen aborttitilastoissa ikävällä tavalla.
Ehkäisymenetelmänä huimasti kehittynyt hormonikierukka on korvannut monen naisen kohdalla sterilisaation. Kuva: Jaana KankaanpääSterilisaatioon pääsyssä on sekä Väestöliiton että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden mukaan alueellisia eroja.
”Eräissä maakunnissa sterilisaation saaminen on hankalampaa kuin toisissa. Lääkärikunnassa on eroja. Jossain päin maata voidaan asiaan suhtautua hyvinkin nihkeästi”, arvioi tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
”Sterilisaatio ei mene hoitotakuun piiriin. Operaationa se joutuu aina jonossa hännille. Kun terveydenhuoltopiireillä on muutenkin kädet täynnä, jonossa voi joutua odottamaan pitkään. Sekin vähentää halua operaatioon, koska ihminen haluaa ratkaista tällaiset asiat mahdollisimman nopeasti”, lisää Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikan ylilääkäri Dan Apter .
Kun taloudessa on tiukkaa, säästöjä tehdään helposti sellaisissa paikoissa, jotka kostautuvat myöhemmin.
Säästöjen vaikutukset on nähty jo 90-luvun laman myötä, kun ehkäisyneuvontaa ja kouluterveydenhuoltoa leikattiin. Seurauksena oli nousu raskauden keskeytyksissä.
”Yhteiskunnan säästöt näkyivät teiniraskauksina”, kiteyttää Dan Apter.
Vuonna 2004 seksuaalikasvatus palasi kouluihin, minkä seurauksena teiniraskaudet ja sitä kautta myös nuorille naisille tehdyt abortit ovat viimeisen vuosikymmenen aikana vähentyneet.
1990-luvun satoa korjataan kuitenkin yhä:
”Ne ihmiset, joiden ehkäisyn käyttö alkoi huonona silloin 90-luvun laman myötä, koristavat yhä keskeytystilastoja. Nyt he ovat reilun kolmenkympin ikäisiä eikä tieto ole mennyt perille vieläkään. Voidaan puhua ongelmasta, jos samalle naiselle tehdään elämänsä aikana jo toista tai useampaa keskeytystä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
