
Tervapääsky voi lentää yli vuoden putkeen – tirppa nukkuukin ilmassa: ”Jos tervapääsky on maassa, sillä on joku hätä”
Nyt meneillään oleva pesimäkausi on ainoa kerta vuodesta, kun aikuiset ovat maan pinnalla.
Unessa tervapääsky liitää 20-30 kilometrin tuntivauhtia ja hyönteispyynnissä 30-40 kilometriä tunnissa. Kuva: PixabayTervapääsky voi lentää jopa 1,5 vuotta laskeutumatta kertaakaan maahan.
”Lintumaailmassa on paljon pitkään lentäjiä. Suomessa tervapääsky on ainoa, joka on näin pitkään ilmassa”, kertoo lintuharrastaja Heikki Kolunen, eläkkeellä oleva lukion biologian vanhempi lehtori.
Satelliittipaikannintutkimuksissa selvinnyt, että linnut pysyvät ilmassa kuukausitolkulla.
Nyt meneillään oleva pesimäkausi on ainoa kerta vuodesta, kun aikuiset ovat maan pinnalla.
Hämeenlinnan Tuuloksessa asuva Kolunen on seurannut ja rengastanut tervapääskyjä 50 vuotta.
Kiinnostus heräsi opiskelijana, kun hän oli rengastamassa Lahdessa suurta tervapääsky-yhdyskuntaa.
Tervapääsky on mukava lintu rengastaa, kun osaa varoa sen vahvoja jalkoja, Kolunen kertoo.
Sillä on kiitäjille tyypilliset riippumajalat. Kävelyyn niitä ei tarvita.
Tervapääsky nukkuukin ilmassa - sekunnin pätkissä.
Lintu nousee 2-3 kilometrin korkeuteen ja liitelee alaspäin - ja torkahtaa samalla.
”Toinen aivopuolisko on levossa, toinen huolehtii siipien liikkeestä”, Kolunen kertoo.
Pikkulinnat eivät tarvitse unta kovin paljoa.
Tervapääskyt elävät yleensä 10-12-vuotiaiksi mutta 20-vuotiaitakin on tavattu.
Tervapääskyn poikaspesä vasemmalla. Oikealla tervapääskyn pesäpönttö avattuna rakennuksen seinustalla. Kuva: Heikki KolunenUnessa tervapääsky liitää 20-30 kilometrin tuntivauhtia ja hyönteispyynnissä 30-40 kilometriä tunnissa, Kolunen kertoo.
Nuolihaukkaa paetessaan sekä hetkellisesti soidinaikana 40 gramman painoinen lintu yltää sadan kilometrin tuntivauhtiin.
Tervapääskyn siivet ovat pitkät, kapeat ja sirppimäiset.
”Lentäessään lintu värisyttää niitä vaakasuunnassa. Se tekee lentämisestä energiatehokasta.”
Tervapääsky ei liiku maan pinnalla, vaan yläilmoissa, sadasta metristä ylöspäin.
”Jos tervapääsky on maassa, sillä on joku hätä. Esimerkiksi sade- tai raekuuro voi pakottaa sen maahan”, Kolunen kertoo.
Tervapääskyn pesintä alkoi kesäkuussa ja poikaset lähtevät pesästä elokuussa.
Poikanen ponnahtaa lentoon 42 vuorokauden kuluttua kuoriutumisesta. Tervapääsky ei harjoittele lentämistä, eikä palaa pesäkoloon enää, kun on lähtenyt.
Tervapääskyt lentävät Saharan autiomaan yli ja viettävät talven Afrikan sademetsien päällä kierrellen.
Emo palaa Suomeen toukokuussa. Poikanen jää kiertelemään tropiikkiin vielä vuodeksi.
Lue lisää:
Pauliina Rautio hoitaa loukkaantuneita lintuja kuntoon – ”Luonto tulee minulle kotiin”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
