vierasyliö Maavoimien uusittu taistelutapaon älykäs ja innovatiivinen
Selailin keväällä talven aikana ilmestyneitä sotilaslehtiä ja etsin myös netistä tietoa maavoimiemme uudesta taistelutavasta. Sitä kuvattiin sanalla ovela. Minusta tällä ovela-sanalla on negatiivinen lataus.
Nettiin ladatuista videoista löysin aihetta esittelevien kenraalienkin suusta tuon ovela-sanan.
Videoita katsellessani tuli mieleeni viime aikoina kuulemani meidän pääministerimme ja valtiovarainministerimme televisio- ja radiohaastattelut. Kumpikin ministeri esittelee Suomen hallituspolitiikkaa hienoilla sanoilla. Me teemme näin ja tulos on hyvä. Siitä ei kannata välittää mitä muualla tapahtuu.
Kenraalien mukaan uusi, ovela taistelutapakin onnistuu. Vastustajalla ei taida olla vastaavia uusia, ovelia taistelutapoja.
Usein on kenraaleita syytetty siitä, että he aikovat ratkaista tämän päivän puolustuksen viime sotien opeilla. Nyt meidän maavoimien uudistajamme ovat valinneet uuden, ovelan tavan. Ovela-sanaa en kuitenkaan olisi tähän uudistukseen, ja en ainakaan sen esittelyyn, hyväksynyt.
Sotiemme klassiset sankarit Antti Rokka ja Simo Häyhä sekä monet muut veteraanit ovat olleet oikeasti hyviä ja samalla älykkäitä taistelijoita.
Rokalla ja Häyhällä sekä heidän veteraaniveljiensä toimissa olisi nykyarvioidenkin mukaan todellista älyä ja viekkauttakin.
Suomalainen sotataito ja joukkojemme taktiikka olivat hyvin toimivia talvi- ja jatkosodassa.
Alivoimaiset suomalaisjoukot hyödynsivät maastotuntemisen. Yllätys oli yksi suomalaisjoukon valteista. Teimme juuri sen, mitä vastustaja ei odottanut. Koukkasimme ja teimme monta muutakin vastustajan yllättänyttä sotaliikettä.
Epäsuoran tulen osalta suomalainen taistelujärjestelmä oli aikaansa edellä.
Meillä osattiin vähäisten tykistöjoukkojen tuli keskittää yhteen ja samaan maaliin. Sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa meidän tykistömme tuki erinomaisella tavalla jalkaväkeä. Ei tarvittu massamaista tykistöjoukkoa kun pienempikin määrä tykistöjoukkoja ja niiden tykkejä saatiin samaan aikaan tulittamaan samaa maalia.
Nyt kuitenkin tarvitaan liikkuvuutta, tulivoimaa ja tiedustelukykyä. Viime sodissa suomalaisella hevosella oli avainasema. Hevoset vetivät tykkejä ja kuljettivat sekä henkilöstöä että materiaalia.
Talvi- ja jatkosodan hevoset sekä heidän ajomiehensä olivat sankareita. Logistiikka toimi hienolla tavalla.
Kirjoitin edellä epäsuoran tulen keskittämisestä. Se on edelleen tärkeätä, mutta tarvitaan lisää nopeutta ja tulivoimaa. Kylmän sodan aikana hevoset korvattiin traktoreilla. Nyt tarvitaan tela-ajoneuvoja ja myös ilmakuljetuksia. Tykistölle tarvitaan täsmäjärjestelmiä ja myös liikkuvuutta.
Lisäksi tarvitaan kykyä saada vastustajasta tietoa sekä eturintaman että selustan osalta. Lennokit, lentokoneet ovat todella tarpeen. Tarvitaan myös järjestelmät, jotka pitävät kaikki johtoportaat ajan tasalla.
Maavoimien jalkaväkipataljoona ja tykistöpatteristo ovat avainasemassa.
Maavoimien uusi taistelutapa ottaa käyttöön alimmalla tasolla vanhan taistelijaparin sijasta käyttöön kolmimiehisen partion. Ryhmän vahvuus kasvaa yhdeksään taistelijaan ja ryhmässä on tarkkuuskivääri, konekiväärit sekä singot ja viuhkapanokset.
Eli tulivoimaa on aikaisempaa enemmän. Nykytekniikalla pidetään yhteyksiä esimieheen ja naapureihin. Pimeänäkölaitteilla valmistaudutaan toimintaan myös yön pimeydessä.
Nyt on jo aloitettu johtajien koulutus. Miehistökoulutus alkaa myöhemmin ja kokonaisuudessa kestää vuosia ennen kuin koko sodan ajan joukko on koulutettu.
Taisteluosasto on vahvuudeltaan yli 2 000 taistelijaa; pataljoona ja patteristo ovat sellaisia taisteluosastoja, joita minunkin ikäluokkani toivoi johdettavakseen. Komppanioiden keveiden kranaatinheittimien lisäksi taisteluosastolle suunnitellaan raskaaksi aseistukseksi 12 raskasta kranaatinheitintä ja 18 kenttätykkiä. Eli tulivoimaa alkaa olla.
Vastustajalle tuotetaan tappioita koko alueella. Vanhat suomalaiseen taistelutapaan kuuluvat aktiivisuus sekä harhauttaminen, ja ne kuuluvat suomalaisen puolustajan uuteenkin taistelutapaan.
Uuden taistelutavan kehittämis- ja tutkimustyötä on tehty jo lähes kymmenen vuotta. Toiset kymmenen vuotta tarvitaan hyvinkin ennen kuin sodan ajan joukkoihimme kuuluvat kaikki maavoimasotilaat ja joukot ovat koulutettuina ja varustettuina.
Voitaisiinko vielä miettiä miten maavoimien uutta taistelutapaa markkinoidaan? Älykäs, smart, innovatiivinen ovat ovelaa parempia tunnussanoja.
Onnea ja menestystä maavoimien uuden taistelutavan kehittäjille.
LAURI VÄÄTTÄNEN
Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, joka seuraa maanpuolustusta ja
turvallisuuspolitiikkaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
