Luottoluokitus ei vaikuta maatilojen rahoituskorkoihin
Suomen luottoluokitus laski, mutta sen ei uskota jarruttavan maatilojen rakentamista ja investointeja. Tukisääntöjen uusia ehtoja emmitään sitä enemmän.
Kuva: Jaana KankaanpääMaatalousyrittäjä Juha-Matti Laiho viimeistelee pihattonavetan laajennusta Kärkölässä. Lehmäpaikkoja on 140. Eläimet lypsetään kahdella robotilla. Investointi maksaa 1,1 miljoonaa euroa ”Kustannusarviossa pysytään likimain.”
Pihaton rakentaminen rahoitetaan maatalouden korkotukilainalla ja investointituella. Markkinaehtoista rahaa lainataan liki puolet budjetista.
Laiho ei usko uuden luottoluokituksen suoraan vaikuttavan tilan korkomenoihin. Luottoluokittaja Standard & Poor’s pudotti Suomen luottoluokitusta viime perjantaina pykälän. ”Lainat sovimme aikaisessa vaiheessa.” Lisää verojen maksua Laiho ehkä odottaa valtion lisääntyvistä korkomenoista. Korkotukilainoihin muutos saattaa vaikuttaa.
Muutos ei juuri näy yrityslainoissa
Standard & Poor’s luokittaa Suomen valtion nyt AA+ -lainaajaksi. Kaksi muuta suurta luokittajaa antavat Suomelle edelleen täydet kolme A:ta.
OP-pankin pääekonomisti Reijo Heiskanen ei usko valtion luottoluokituksen vaikuttavan yritysten ja kotitalouksien korkoihin ja lainansaantiin. ”Euribor-korot pysyvät ennätysmatalina nykytason tuntumassa koko ensi vuoden.”
Tutkimusjohtaja Markus Lahtinen Pellervon taloustutkimus PTT:stä ennakoi uuden luottoluokituksen vaikuttavan pitkällä tähtäimellä. Suuruus riippuu markkinatilanteesta. ”Valtion velastaan maksama hinta toimii yleensä pohjana yritysten riskilisille.”
Euroopan keskuspankki kaitsee lyhyitä markkinakorkoja. Rahoitusta saa markkinoilta edullisesti ja hyvin. Muutos ei maanantaina juuri näkynyt valtion lainoissa.
Valtion joukkolainoissa korot kohosivat alkuviikosta 0,02 prosenttiyksikköä jälkimarkkinoilla. Kymmenen vuoden lainat noteerattiin 1,04 prosenttiin.
”Luokituksen muutos on vain yksi korkoihin vaikuttava tekijä”, Heiskanen analysoi markkinoita.
Valtion korkokustannukset voivat silti kallistua muutaman kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Maanantain pieni muutos lisäsi kulua kolme miljoonaa.
Heiskanen ei pidä valtion korkojen kasvua niin merkittävänä, että se vaikuttaa veropäätöksiin. Valtio lainaa nyt 95 miljardia. Sata miljardia ylittyy piakkoin.
”Vaikutus valtion korkomenoihin oli yllättävän pieni”, Nordea Pankin pääekonomisti Aki Kangasharju arvioi maanantaita Helsingin Sanomissa.
Suomen korkoero pysyi suunnilleen ennallaan Saksan valtion kymmenen vuoden velkapapereihin. Saksan jälkimarkkinakorko nousi myös.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
