Ruuhkavuodet vievät mennessään
Kuva: Viestilehtien arkistoElämän ruuhkavuodet tulevat tutuiksi kaikille pikkulapsiperheille. Eri alojen asiantuntijat vakuuttavat, että ajasta voi selvitä.
”Ruuhkavuodet ovat osa normaalia elämää. Ne ovat onnekasta, vaikkakin raskasta aikaa”, kuvailee Väestöliiton perhekeskuksen johtaja Heli Vaaranen.
Yksikön päällikkö Timo Partanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) liittää ruuhkavuodet siihen elämänvaiheeseen, kun elämässä tapahtuu paljon muutoksia ja ihminen kokee paljon kiirettä ja stressiä.
”Kun ollaan valmistuttu ammattiin, yritetään saada jalansijaa työelämästä, löydetään puoliso, syntyy lapsia, ostetaan asunto, on lainaa... Kun sekä työ- että vapaa-ajalla on kiirettä, syntyy elämään ruuhkan tunne”, tiivistää Partanen.
Ruuhkavuosina koettua painetta lisäävät perheiden suuret odotukset ja suorituspaineet. Lapsilla on entistä enemmän harrastuksia. Aikuisetkin haluavat omaa aikaa.
”Perheillä on liian vähän rauhassa yhdessä vietettyä aikaa. Kun koko ajan ollaan menossa, väsytään ja uuvutaan”, kertoo Heli Vaaranen.
Kun elämä tuntuu raskaalta, syyllistä etsitään helposti parisuhteen toisesta osapuolesta.
”Stressi saa ihmiset käyttäytymään kylmästi toisiaan kohtaan. Ihminen kestää huonosti rakkaudettomuutta. Epävarmuus puolison tunteista heikentää parisuhdetta.”
”Siinä vaiheessa pitää pysähtyä, omistautua uudelleen parisuhteelle ja miettiä mitä asioita voisimme rajata nyt pois.”
Ruuhkavuosien paineet voivat aiheuttaa suoranaisia fyysisiä oireita.
”Yöunen kärsiminen, väsyminen, ärtyisyys, ristiriidat töissä ja kotona, keskittymisvaikeudet, tapaturmat, lihominen, liikunnallisen aktiivisuuden väheneminen, verenpaineen nousu ja lopulta sairaudet”, luettelee THL:n Timo Partanen.
Ongelmavyyhdin purkamisen perusta on riittävä lepo. Aikuinen tarvitsee 6–9 tuntia yöunta jaksaakseen.
”Myös painonhallinta eli terveellinen ruokavalio ja liikunta auttavat jaksamaan ruuhkavuosina.”
Monen perheen kompastuskiveksi pulpahtaa tukiverkkojen puute. Kukaan ei tule avuksi, kun kamelilta on katkeamassa selkä.
Tämä korostuu etenkin pääkaupunkiseudulla, tietää neuvoloista ja perhekeskuksista vastaava ylitarkastaja Marjaana Pelkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
”Etenkin kaupungeissa on paljon perheitä, jotka joutuvat selviämään yksin. Jos perheellä ei ole vahvoja tukiverkkoja, ruuhkavuodet koetaan rankempina. Onhan se tiukka paikka kaikille, kun vaatimuksia tulee monelta suunnalta.”
Väestöliiton Heli Vaarasen mukaan tositilanteessa apu löytyy varmimmin verilinjojen kautta.
”Kun koko perhe on oksennustaudissa, kenet kutsut sinne hajun ja oksennusläikkien sekaan? Todennäköisimmin äidin, isän tai siskon.”
Nykyään perheissä käytetään myös paljon maksullisia kodinhoito-, siivous- ja lastenhoitopalveluita.
”Se näkyy esimerkiksi kotitalousvähennyksen käytön merkittävänä laajentumisena. Alan yrityksillä riittää töitä. Moni perhe etenkin kaupungeissa on oppinut käyttämään maksullisia palveluita, koska vanhanaikaisia verkostoja ei ole”, tietää Suomen yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm.
Jos ongelmat alkavat kasaantua, ainakin alle kouluikäisten lasten perheiden kohdalla neuvola voi olla tukena tilanteessa.
Marjaana Pelkosen mukaan asiaan pitäisi kiinnittää huomiota puolitoistavuotiaiden lasten laajassa terveystarkastuksessa.
”Uuden lainsäädännön mukaan se pitäisi järjestää jo joka kunnassa. Paikalle pyydetään lääkärin ja terveydenhoitajan lisäksi molemmat vanhemmat ja tarkoituksena on keskustella paitsi lapsesta, niin myös koko perheen hyvinvoinnista.”
Kaikissa kunnissa tämä ei kuitenkaan vielä toteudu. Kyse on sekä rahasta että toimintamallien kehittämisestä.
Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan eniten työtunteja tahkoavat ammattiryhmistä edelleen yrittäjät.
Yrittäjät myös kokevat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen erittäin haastavaksi.
”Yrittäjien työajat ovat vuositasolla 20 prosenttia pidemmät kuin palkansaajien. Yrittäjät kokevat myös enemmän taloudellista painetta kuin palkansaajat, se korostuu myös ruuhkavuosien aikaan”, Timo Lindholm tietää.
Yrittäjäsukupolvi on kuitenkin vaihtumassa ja nähtävillä on uudenlainen piirre:
”Minulla on sellainen näppituntuma, että nuoren sukupolven yrittäjät eivät ole enää samalla tavalla työhulluja kuin vanhemmat sukupolvet. Nuoret miettivät omaa elämäänsä laajemmin ja haluavat sovittaa työn ja perhe-elämän paremmin yhteen”, Lindholm arvioi.
”Pitkällä tähtäimellä se on perhe-elämän ja jaksamisen kannalta varmasti hyväksi.”
Kaikilla ei ole haluista huolimatta mahdollisuutta vähentää työtahtia.
STINA HAASO
Kun ollaan valmis-
tuttu
ammattiin,
yritetään
saada
jalansijaa
työ-
elämästä,
löydetään
puoliso, syntyy lapsia,
ostetaan asunto,
on lainaa...
Kaikki
autossa työ-
matkalla
vietetty
aika on perheen yhteisestä
ajasta pois.
Silläkin on hintansa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
