perjantaivieras Ruokohelpi
Ollaan soratiellä Savossa, Nilsiässä Murtolahden kylällä. Vaimo silmäilee, missä se sukulaispaikka olikaan. Tie on oikea, mutta oliko talon numero oikein? Sitten hoksaamme, että molemmin puolin tietä huojuu outo viljelyskasvi. Tuon on pakko olla ruokohelpeä! Ja kun se kerran on ruokohelpeä, on kyläpaikkakin tässä.
Myöhemmin kuulemme, että kylällä on ruokohelpeä 4–5 talon pelloilla. Vapo toivoi sopimusviljelykeskittymiä, jotta urakoitsijalla olisi enemmän korjattavaa, kun hän matkan takaa tulee ruokohilpeä paalaamaan.
Kiinnostaa kuulla, mitä kokemuksia ruokohelvestä on. Kasvihan on komea. Kasvusto on miehenmittaista ja muistuttaa kaukaa ruishalmetta. Lehdet ovat veitsimäisiä, eikä helpeä mielellään pitele käsissään. Kasvi muistuttaa kaiken kaikkiaan hietakastikkaa, josta on tullut kotopuolessa tienvarsien mieliharmi.
Huono uutinen on, että Vapo on lopettamassa viljelysopimukset. Kahden vuoden kuluttua sopimusviljely loppuu. Sen jälkeen on pieni mahdollisuus, että paikalliset lämpölaitokset ostaisivat ruokohelpeä, mutta tätä pitää erikseen selvittää.
Ruokohelpeä käytetään tukipolttoaineena, koska keväällä kulosta korjatun ruokomassan kosteusprosentti on erittäin alhainen. Toisaalta lämpölaitosten väki ei kuullun mukaan pidä ruokohelvestä. Vaikka helpi pätkitään ennen polttoa viiden sentin pätkiksi, tuppaa se tukkimaan kuljettimet. Lisäksi siitä tulee erittäin runsaasti tuhkaa.
Muualla maailmassa käytetään sellaisia polttotekniikoita, joihin ruokohelpi soveltuu hyvin. Ilmeisesti Suomessa lämpölaitosten kattila-investoinnit tapahtuvat hitaasti, eivätkä kattiloiden suunnittelijat ota tosissaan tarvetta monenlaisen polttoaineen polttoon.
Polttoaineena ruokohelpi kuitenkin vastaa aika tarkkaan olkea tai pellettiä. Näiden kolmen polttoaineen tehollinen lämpöarvo on samaa luokkaa. Energiaa yhdeltä ruokohelpihehtaarilta saadaan teknisten tietojen mukaan 30 megawattituntia. Hehtaarisato on 7–10 tonnia.
Ruokohelpi voidaan korjata kahden vuoden kuluttua kylvöstä. Lannoitus ei ole kannattavaa perustamisvaiheen jälkeen. Korjuun kannalta peltokuvioiden pitää olla selkeäkuvioisia ja kivettömiä.
Korjuu tapahtuu keväällä kuloheinävaiheessa heti kun maa kantaa. Silloin yksikin korjuukoneen raudan kivenpinnasta iskemä kipinä voi sytyttää koko pellon. Korjuussa ruokohelpi paalataan kantikkaisiin jättipaaleihin. Parasta ruokohelvessä on, ettei kasvava viljelmä vaadi vuosikausiin muita viljelytoimia.
Kymmenen vuotta sitten ruokohelven viljelytavoite oli 100 000 hehtaaria. Tämänhetkinen toteuma sopimusviljelyn kautta on kuitenkin vain 4 500 hehtaaria. Alunperinkin ruokohelven viljelyllä haluttiin pitää yllä peltoreserviä siltä varalta, että peltoja myöhemmin tarvittaisiin perinteiseen viljelyyn. Mieluummin nopeakiertoinen energiakasvi kuin metsitys!
Eläinten kannalta ruokohelpi on erikoinen. Hirvet eivät siinä mielellään kulje. Tuulihaukka saattaa hyvinä myyrävuosina hyötyä avoimista helpipelloista, mutta kasvuston noustua korkeammaksi haukka tarvitsee muitakin saalistusmaita.
Ruokohelpeä käsittelevä kirjallisuus viittaa siihen, että kasvista voidaan valmistaa myös paperia.
Pitäisi vain tietää millaista paperia. Jospa ruokohelven tulevaisuus olisikin erikoispaperin puolella?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
