Saarikko lataa tiistain budjettipöytään huoltovarmuuden: "Turvepellot osa ruokaturvaa"

Turvepeltojen päästöt vähenevät esimerkiksi nurmen avulla, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.). 

Maatalouden viljelytoiminnassa olevien turvepeltojen tilanne ja vaihtoehdot tiistaina alkavassa budjettiriihessä nousevat merkittäväksi keskustelunaiheeksi, jossa esillä ovat hiilineutraaliustavoite 2035 ja Suomen huoltovarmuus.

"Turvepellot ovat tärkeä osa ruokaturvaa Suomessa, erityisesti pohjoisessa. Keskusta pitää tästä kiinni. Voimme vähentää merkittävästi turvepelloista syntyviä päästöjä viljelykäytännöillä ja nurmen avulla. Tästä hyvä osoitus on, että uudella cap-suunnitelmalla saadaan lähes miljoonan tonnin päästövähennykset. Keskusta uskoo tässä käytännön tekoihin, ei kieltoihin", valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo sähköpostivastauksessaan.

Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas sanoi MT:n haastattelussa elokuun lopulla (mt.fi 30.8.), että Suomen maatalouden suurin päästöjen lähde ja samalla pienentämispotentiaali ovat turvepellot. "Se on merkittävin maatalouden haaste, mutta kysymys on myös siitä, mikä on järkevää yhteiskunnan kannalta."

Taalaksen mukaan Suomen kannattaa pitää huolta omasta ruuantuotannosta, koska ilmastonmuutoksen myötä maailman ravinnontuotantokyky tulee häiriintymään.

MTK arvioi, että maataloudelle tarvitaan 150 miljoonaa ja metsälle 184 miljoonaa euroa vuotuista lisärahoitusta, jotta Suomen ilmastotavoitteet voivat toteutua.

Lue lisää:

Petteri Taalas: Ilmastonmuutos jatkuu ja siksi Suomen kannattaa pitää huolta omasta ruuantuotannosta – "Maailman ravinnontuotantokyky tulee häiriintymään"