Arkkipiispa haluaa kaikkiin vaaleihin 16 vuoden äänestysikärajan: ”Nuoret ovat hyvin tiedostavia ja osaavia”

”Nuoret eivät ole luottamuksen arvoisia vasta, kun he ovat täysi-ikäisiä”, arkkipiispa Tapio Luoma toteaa.  Kuva: Maija Partanen

Arkkipiispa Tapio Luoma kannustaa harkitsemaan ajatusta siitä, että muidenkin vaalien äänestysikäraja laskettaisiin seurakuntavaalien tasolle 16 ikävuoteen.

Luoma perustelee näkemystään sillä, että nuoriin pitää voida luottaa.

”Nuoret eivät ole luottamuksen arvoisia vasta, kun he ovat täysi-ikäisiä. Koko kasvamisprosessi ihmisellä on ikään kuin vastuunottamisen opettelemista ja myös luottamuksen kohteena olemisen opettelua.”

Vaikka äänestysikärajaa laskettaisiin, vaalikelpoisuuden ikärajana on jatkossakin Luoman mielestä syytä pitää 18 vuotta. Toisin sanoen 16-vuotiaat voisivat äänestää, mutta eivät asettua ehdolle vaaleissa.

Usein äänestysikärajan laskemista vastustetaan sillä ajatuksella, että nuorilla ei ole riittäviä tietoja ja taitoja. Luoma on asiasta toista mieltä.

”Väittäisin, että tämän päivän nuoret ovat hyvin tiedostavia ja osaavia. Heillä on ajatuksia ja mielipiteitä.”

Kirkolla on jo nyt kokemusta siitä, että 16 vuotta täyttäneet voivat äänestää. Luoman käsityksen mukaan kokemukset eivät suinkaan ole huonoja, vaikka nuoret voisivat äänestää nykyistä enemmän.

Edellisissä seurakuntavaaleissa 16–17-vuotiaista äänesti seitsemän prosenttia. Koko väestössä äänestysprosentti oli reilut 12 prosenttia. Luoma pitää nuorten äänestysaktiivisuutta kohtuullisena verrattuna koko väestöön.

”16-vuotiaissa on paljon yhteiskunnallisesti aktiivisia nuoria, joille on tärkeää tarjota vaikuttamisen mahdollisuus.”

Vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääminen voisi auttaa myös nuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisen ehkäisemisessä.

16-vuotiaat saavat jo nyt äänestää seurakuntavaaleissa.  Kuva: Kai Tirkkonen

Arkkipiispa ei lähtisi kuitenkaan laskemaan ikärajaa 16 ikävuodesta alaspäin. Ennen kuin äänestämään pääsee, rippikoulu olisi arkkipiispan mielestä hyvä olla käytynä.

Rippikoulu käydään yleensä noin 15-vuotiaana, ja jos äänestysikäraja tippuisi 16 vuodesta alaspäin, ongelmaksi voisi tulla se, että vain osalla nuorista olisi tällöin rippikoulu käytynä ennen vaaleja.

Paras vaihtoehto onkin Luoman mielestä se, että äänioikeus annetaan rippikoulun käymistä seuraavana vuonna.

Jotta kaikkien kansalaisten äänestysaktiivisuutta ja kiinnostusta demokraattiseen päätöksentekoon saataisiin kasvatettua, olisi arkkipiispa Luoman mielestä olennaista, että esimerkiksi äänestysmahdollisuudet ovat riittävän hyvät.

Äänestyspaikkojen pitää olla niin lähellä, ettei kynnys äänestämään lähtemiseen nouse korkeaksi.

Arkkipiispa Tapio Luoma pitää nykyistä keskusteluilmapiiriä huolestuttavana.  Kuva: Sanne Katainen

Tärkeää on myös se, että vaaleihin liittyen keskustellaan asioista, jotka ovat lähellä tavallista ihmistä, eli esimerkiksi asumisesta, palveluista, ympäristöstä ja koulutuksesta.

Myös demokratiakasvatus, jota annetaan esimerkiksi kouluissa ja kodeissa, on tärkeää.

”Me pidämme valitettavan paljon demokratiaa jonkinlaisena itsestäänselvyytenä”, Luoma sanoo.

Nykyistä keskusteluilmapiiriä arkkipiispa pitää huolestuttavana.

”Miten se onkin niin repivän tuntuista?”

Pitää kuitenkin muistaa, että polarisaatiota ja kärkevää keskustelua on ollut aikaisemminkin.

Sosiaalinen media on silti muuttanut asetelmaa siinä mielessä, että kärkevää palautetta voidaan antaa aiempaa useamman kanavan kautta. Luoma pitää silti hyvänä sitä, että asioista keskustellaan.

”Toivoisi, että jokainen omalta kohdaltaan miettisi, millä tavalla sen asiansa tuo esille. Terävänkin kritiikin voi tuoda esille halventamatta kenenkään ihmisarvoa.”