Osuus omenatilasta tuottaa satoa
Råbäckin maatilaa Espoossa viljelevä Rikard Korkman on aloittanut oman kumppanuusmaataloustoimintansa viime kesänä istuttamalla 1 100 omenapuuta vajaan hehtaarin alalle.
”Alkuinvestointi on nyt tehty, ensi syksynä testataan konseptin toimivuus”, Korkman esittelee.
Minun omenapuu -mallissa puut on jaettu 55 osuuteen, jotka on myyty kuluttajille. Yhdellä osuudella kuluttaja saa ensi syksynä 20 puun sadon.
Osuuden tavoitesato on noin 15 kiloa omenoita.
Myytävien osuuksien määrä kasvaa vuosittain samaa tahtia omenasadon kasvun kanssa.
”Viiden vuoden kuluttua puut ovat täydessä tuotannossa, jolloin sato-osuuksia on yli 500.”
Sopimukset tehdään vuodeksi kerrallaan ja vanhoilla asiakkailla on etuosto-oikeus seuraavalle vuodelle.
Korkman on vastuussa viljely- ja hoitotöistä. Kuluttajan tehtävä on huolehtia valmiista sadosta.
”Kumppanuusmaataloudessa kiinnosti suoramyynnin ja alueellisuuden lisäksi riskien jakaminen. Kuluttajat vaikuttavat ymmärtävän tuotannon epävarmuuden paremmin, kun ovat lähempänä viljelyä pelkän kaupasta ostamisen sijaan”, Korkman pohtii.
Korkman on vahvasti alueellisuuden kannalla, ensimmäisenä vuonna alueen nuorille on tarjolla 160 tuntia töitä. Lisäksi markkinointia pyritään kohdentamaan lähialueille. Valtaosa osuuksien ostajista on tällä hetkellä Espoosta ja Helsingistä.
Suosiosta kertoo se, että vuoden 2014 sato-osuudet on jo myyty. Vuodelle 2015 halukkaita on jonossa jo kolmisen- kymmentä.
Korkman korostaa sosiaalisen median ja verkkokauppojen roolia markkinoinnissa. ”Ne ovat erinomaisia kanavia pienyritysten markkinointiin.”
Korkman haluaa, että omenoiden haku tilalta on miellyttävä ja mieleenpainuva kokemus. ”Kun konsepti toimii, kuluttaja haluaa jatkaa sopimustaan.”
Råbäck on tyypillinen uusimaalainen viljatila. Kun Korkman päätti ostaa taimia, hänellä oli vielä pari vuotta aikaa hioa liiketoimintasuunnitelmaa.
”Tämä on juuri sitä kokoluokkaa ja sellaisella sijainnilla, että lähiruokatoiminta ja suoramyynti on järkevää”, pohjustaa Korkman päätöstään ruveta tuottamaan omenoita kumppanuusmaatalouden mallilla.
Tutkittuaan erilaisia vaihtoehtoja hän päätyi yhdysvaltalaisten esimerkkien kautta kumppanuusmaatalousmalliin.
”Siinä yhdistyvät lähiruoka, suoramyynti sekä alueellisuus. Lisäksi minä tiedän, kenelle tuotan ja voin kehittää toimintaa sen mukaisesti.”
Pinta-ala olisi Korkmanin mukaan periaatteessa helposti tuplattavissa. ”Tämä on kuitenkin tällä hetkellä sopiva kokoluokka, katsotaan miten toiminta kehittyy.”
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
