Helsinki haluaa kahden miljardin Pisara-radan
Helsinki pitää kiinni katujensa alle kaavaillusta junaradasta. Liikennevirasto esittää sen lykkäämistä eikä valtiokaan ole vielä sitoutunut hankkeeseen.
Pisara-rata on Helsingin katujen alle suunniteltu pisaran muotoinen lähijunareitti. Sille tulisi pysäkit Pasilaan, Töölöön, keskustaan ja Hakaniemeen. Radan tarkoitus on purkaa Helsingin ratapihan ruuhkia.
Hallitus teki elokuun budjettiriihessä periaatepäätöksen, jonka mukaan valtio tukee Pisara-rataa ja Länsimetron jatketta, kunhan pääkaupunkiseudun kaavoitus ja rahoituslaskelmat valmistuvat.
Liikennevirasto ja liikenne- ja viestintäministeriö julkistivat laskelmat torstaina. Rahoitusmalleja on kolme: perinteinen budjettirahoitus, rahoitusyhtiömalli ja hankeyhtiömalli.
Perinteisellä budjettirahoituksella Pisara-radan investointi maksaisi 950 miljoonaa euroa ja kokonaiskustannus olisi 60 vuodelle 1,9 miljardia euroa. Muilla malleilla kokonaiskustannus nousisi 2,1–2,6 miljardiin.
Valtion on tarkoitus rahoittaa Pisara-radasta 60 prosenttia ja Helsingin seudun kuntien ja EU:n kummankin 20 prosenttia.
Lopullista Pisara-päätöstä ei kuitenkaan vielä ole. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.) aikoo tuoda rahoitusmallit hallituksen käsittelyyn vielä tänä syksynä. Lopullisen rakentamispäätöksen tekee eduskunta.
Liikennevirasto suositti viime viikolla hankkeen lykkäämistä ensi vuosikymmenelle ja ratapihan pikaista parantamista.
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä torjuu ”häirintäviestinnän” ja luottaa yhä alkuperäiseen aikatauluun. Sen mukaan Pisaran rakentaminen alkaisi vuonna 2017.
MT:n (12.11.) haastattelema SDP:n vantaalainen varapuheenjohtaja Antti Lindtman puolusti miljardihanketta sillä, että koko maan junaliikenne hyötyy ja myöhästelyt vähenevät, kun tukokset Helsingissä saadaan purettua.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei kannata Pisaraa, vaan Helsingin ratapihan laajentamista.
Puoluetoveri Terhi Peltokorpi (kesk.) istuu kahdella jakkaralla: Pisarasta päättävänä kansanedustajana eduskunnassa sekä kaupunginvaltuutettuna Helsingissä. Hän ei koe roolissaan ristiriitaa.
”Ainahan jokainen vetää kotiinpäin, mutta ei päätöksiä tehdä pääkaupunkiseudulla eikä muuallakaan maassa pelkästään aluepoliittisin perustein. Kustannushyötysuhde ratkaisee.”
Hän toivoo Pisaran kustannushyötyarvioita julkisiksi, jotta voisi muodostaa lopullisen kantansa.
Tähän asti kanta on noudatellut Helsingin toiveita: Peltokorpi jätti viime viikolla ainoana allekirjoittamatta eduskuntaryhmänsä vaihtoehtobudjetin esityksen, että Pisara-rahat poistettaisiin hallituksen budjettiesityksestä.
”Olen helsinkiläinen kansanedustaja ja puolustan Helsinkiin tehtäviä investointeja ja Pisarasta yhdessä tehtyä linjausta. Hanke helpottaa myös muun maan liikennettä.”
Peltokorpi sanoo puolustavansa myös maakuntien perustienpidon rahoja ja kevyempää mallia Helsingin junaruuhkien purkamiseksi, jos sellainen löytyy.
Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti syyskuussa, että perusväylänpidon leikkaukset heikentävät teiden ja siltojen kuntoa.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
