Käytä kotimaista: työllistät tuttavasi ja lannistat laman
Edellinen, 90-luvun notkahdus voitettiin merkittävin osin otsikkoeväillä, Nokialla ja vastuuttomasti toimineen pankkimaailman remontilla. Tässä oli koko Suomi rakentajana myös niin, että kehä kolmosen sisään siirrettiin sen ulkopuolelta vajaat 50 miljardia Suomen markkaa.
Nämä on syöty tai viety veroparatiiseihin ja vastuuttomien mahtipankkien tukemiseen. Otettaisiinko aluksi ryöstösaalis takaisin!?
Vienti ei vedä, ja tuonti kasvaa. Maasta lähtee enemmän rahaa kuin tänne tulee. Meille jää miljardi toisensa jälkeen vähemmän keskenämme jaettavaa.
Täytämme tätä railoa lisävelalla. Tämä on petollista aspiriinia, ellei ole ehdotonta näyttöä lainarahan tuottavuudesta ja takaisinmaksusta.
Lyhytnäköistä on myös myydä rahapulassa lypsävä lehmä. Talonpoika ei ymmärrä, että peltohommiin ostetun traktorin velka maksetaan myymällä pellot. Ei ole viisasta myydä esimerkiksi Telia-Soneraa ulkomaille, jonne sitten laskumme ja osingotkin maksamme.
Ratkaisuvaihtoehdoksi on noussut täsmäelvytys lisävelalla. Näinhän on viisasta tehdä aina, myös hyvinä aikoina. Mutta seurauksena tulee olla kokonaiskustannusten aleneminen, tuottavuuden kasvu ja velanhoitokyky. Pelkkä lisärakentaminen ei riitä.
Elvytys ei saa myöskään olla kallista, epätervettä, Kreikkaa mukailevaa keskittämistä eikä luonnonvastaista käskyttämistä tuotantoelämän turmaksi. Selviytyäksemme elvytykseen tulee sisällyttää myös lakisääteisten ”ilmaispalvelujen” kasvun pysäyttäminen, laajasti sopien.
Vakavaa elvytysvirhettä suunnitellaan kuntakenttään. Maan peruspalvelujen suoritusportaasta tehdään kansalaisten ja kuntien tahdon vastaisesti sanelemalla kolhoosia. Perustuslain vastaisesti. Kasvavien kustannusten määrästä ei ole, ainakaan annettu, edes arviota.
Ravistelu on jo riittänyt. Viisas hallitus siirtyisi organisointivimmassaan taka-alalle, etteivät ministerivalan tehneet joudu valtakunnanoikeuteen.
Menestymisemme ensimmäinen ehto siis on, että saamme viennistämme enemmän euroja kuin maksamme tuontituotteista. Suomen vienti kilpailee jättien kanssa samoilla tuotteilla samoilla kilpailluilla markkinoilla. Tilanne on vaikeutunut, koska muillakaan mailla ei nyt ole ostovoimaa.
Elvytystä tulee tasapainottaa muuttunutta ja muuttuvaa maailmaa vastaavaksi suomalaiselta perustalta.
Maailma varottaa elämisen perusehtojen: puhtaan veden, ravinnon ja energian nopeasta ehtymisestä. Päivittäiset uutiset kertovat samaa. Suomen runsaat uusiutuvat luonnonvarat odottavat vastuullista hyödyntäjäänsä. Suhdanteet eivät tätä kenttää paljon hetkauta. Ottakaamme tätäkin härkää sarvista.
Tuontia korvaavalla tuotannolla on myös vientiä vastaavat vaikutukset sekä kauppataseeseen että esimerkiksi työllisyyteen. Käyttäkäämme siis enenevästi kotimaista. Yrittäjät rohkaistuvat kiihdyttämään rattaitaan. Ostovoima kasvaa. Keskusliikkeet ja kauppa virkistyvät. Julkishallinto saa kaipaamaansa vahvistusta. Jokainen suomalainen voi luottavaisesti ja paremmin asuinpaikasta riippumatta.
Valmiita aitoja kertalääkkeitä ei ole. Olkaamme kuitenkin jälleen oman onnemme seppiä, rakennellen.
Esko Eela
teollisuusneuvos
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
