Suuri huoli etelänsioista ja siipikarjasta
Johanna Kankaanpään mukaan MTK:n valtuuskunnan painoarvoa pitäisi nostaa. Sen pitäisi Etelä-Pohjanmaan edustajan mukaan olla suomalaisenmaaseudun korkein päättävä elin. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoMTK:n valtuuskunnan kokouksen päätteeksi käydyssä yleiskeskustelussa aiheiksi nousivat erityisesti 141-tuki ja Etelä-Suomen sika- ja siipikarjatilojen kannattavuus sekä viljelijöiden oikeusturva.
Jouni Tuomola Varsinais-Suomesta oli erittäin huolissaan 141-tuen jatkosta ja yksimahaisten tuotannon kannattavuudesta.
”Rahaa tarvitaan lisää. Tukiin tehdyt leikkaukset ovat kohdistuneet voimakkaasti Etelä-Suomen yksimahaisiin. Kun lisäksi rehukustannukset ovat nousseet, moni tila on joko lopettanut tai joutuu käyttämään toiminnan pyörittämiseen ulkopuolista rahaa.”
Niinikään varsinaissuomalainen Anna Setälä kertoi, että kannattavuusongelmat näkyvät tiloilla. Viime vuonna Etelä-Suomessa olivat lopettaneet toimintansa kananmunatilat, tänä vuonna sikatilat. Kannattavuus on heikentynyt liiaksi.
”141-tukeen tehdyt leikkaukset ovat pois suoraan meidän tilipussista.”
Setälä kritisoi pinta-alaperusteisiin tukiin tehtäviä leikkauksia. Niiden myötä tukea siirretään sika- ja siipikarjatiloilta nautatiloille.
”Maataloudelle on luvassa jälleen pelkkiä leikkauksia”, kritisoi Jukka Kauppinen Keski-Suomesta.
”Valtuuskunnan pitää velvoittaa johtokunta ryhtymään toimiin asioiden korjaamiseksi. MTK on vaikutusvaltainen järjestö. Tarvittaessa hallitus on kaadettava.”
Tuomola oli huolissaan siitä, millaisen kuvan maataloustuotannosta jatkuvat kannattavuusongelmat antavat alaa harkitseville nuorille.
”MTK:n painopisteen pitää olla jäsentensä tulotason kohottamisessa, ei organisaatiomuutoksissa.”
Sisko Kivelä Hämeestä piti huonona vuosittain maksettavaa tukea kuukausittaisen maidon litratuen sijaan. ”Laskuja tulee koko ajan, ja ne pitää pystyä maksamaan.”
Antti Airikki Varsinais-Suomesta mainitsi kaksi yksittäistä keinoa maatalousyrittäjien talouden hienoiseen kohentamiseen.
Hänen mielestään viljan kuivauksen 14,5 prosenttiin pitäisi riittää nyt vaaditun 14 prosentin sijaan.
”MTT:n tutkijan mielestä 14,5 prosentin kosteus riittäisi estämään hometoksiinien riskin.”
Lisäksi Airikki kiinnitti huomionsa siihen, että ostajat maksavat viljasta kuukauden päästä toimituksesta. Se on hänen mielestään rahan siirtoa viljelijän tilipussista ostajan tilille.
”Kaksi viikkoa pitäisi riittää.”
Turkistuottajia edustanut Esa Rantakangas kertoi turkispuolen pelkäävän lihantuotannon katoamista Suomesta.
”Mitä turkiseläimet silloin söisivät? Oma lihantuotanto on turkistuotannolle täysin välttämätöntä. Ulkomaisten sivutuotteiden varassa ala ei voi toimia.”
Jari Laukkonen Etelä-Pohjanmaalta halusi kysyä paikalla olleelta Valion johtajalta Annikka Hurmeelta, siirtääkö yhtiö tuottajahintoihin sitä korotusta, jonka se joutui tekemään myyntihintoihin Kilpailuviraston vaatimuksesta.
Tähän Hurme vastasi, että ei aio.
Viljelijöiden oikeusturvaa koetellaan puheenvuorojen perusteella erityisesti valvonnoissa ja sanktioissa.
”90 naudan tilalla poistui 10 nautaa ja kaksi päivää myöhemmin tilalle tuli uusi erä. Tapahtumat merkittiin vahingossa samalle päivälle. Virhe havaittiin valvonnassa, mistä seurasi tilalle 10 000 euron sanktio”, kertoi Markku Paananen Pohjois-Savosta.
”Sanktio on täysin suhteeton siihen niin sanottuun hyötyyn nähden, jonka kahdesta päivästä voi tilalle laskea aiheutuneen.”
Pirkanmaalainen Heidi Tanhua oli huolissaan Melan muuttumisesta Mavin tapaiseksi joustamattomaksi viranomaiseksi.
”Päätöksiä tehdään takautuvasti ja joustot puuttuvat.”
Toimitusjohtaja Päivi Huotari vakuutti vastauspuheenvuorossaan, että Mela tekee kaiken voitavan, jotta joustavuus säilyy.
Satakuntalainen Jarkko Laitila piti maanomistajille maksettavia kertakorvauksia sähkölinjojen alle jäävistä maa-alueista riittämättöminä.
”Kertakorvauksen sijaan haitta pitäisi korvaa indeksiin sidotulla vuosittaisella korvauksella.”
Jari Laukkonen viittasi MT:ssä 17.4. julkaistuun juttuun Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton vapaaehtoisista eläinsuojeluvalvojista. Laukkonen epäili valvojien tunkeutuvan tiloille aluehallintoviraston valtuuttamina ja kehotti viljelijöitä olemaan päästämättä ”syöpäläisiä kotipesään”.
Laukkonen ihmetteli myös, miksi eläinsuojeluvalvojat pääsevät kiihottamaan lomittajia lomitusyksikköjen järjestämille kursseille ja lietsomaan näitä tekemään eläinsuojeluilmoituksia.
”Melan pitäisi miettiä, millaisia kursseja lomitusyksiköt järjestävät.”
Pohjois-Suomen Pekka Hallikainen korosti, että kotieläintilojen lannan ravinteiden kierrätykseen tarvitaan nykyistä parempia vaihtoehtoja
Ilona Alhoniemi Pohjois-Karjalasta totesi, että ammattikorkeakouluissa koulutettavat erikoiseläinhoitajat voisivat olla yksi ratkaisu eläinlääkäripulaan. Koska viljelijät itse eivät saa esimerkiksi antaa eläimille tiettyjä lääkkeitä, eläinlääkärin sijaan tilalla voisi vierailla eläinhoitaja.
”Kun tällaisia ammattilaisia koulutetaan, nyt pitää huolehtia siitäkin, että heille on tarjolla töitä.”
Jari Ahlholm Pohjois-Suomesta ihmetteli Työtehoseuran suosituksia työpäivien enimmäispituuksista: enintään kahdeksan tuntia päivässä, ruuhkahuippuina 12.
”Nämä luvut eivät kohtaa todellisuutta lypsykarjatiloilla.”
Ahlholmin mukaan seurauksena on kroonistunutta väsymystä ja loppuunpalamista. Tilanne korjaantuu vain kääntämällä kannattavuus nousuun.
Alhoniemi puolestaan kiinnitti huomionsa tuottajayhdistysten sihteerien suureen työmäärään ja hankaliin työkaluihin.
”Esimerkiksi nettisivujen päivitys on todella monimutkaista.”
Kari Niemi Kaakkois-Suomesta ihmetteli, miksi kunnallispolitiikassa toimivien maatalousyrittäjien korvauksia leikataan. Hän piti yhden ryhmän korvausten leikkaamista epäoikeudenmukaisena. ”Ei niitä hommia talkoilla tehdä.”
Hannu Uitto Etelä-Pohjanmaalta kiitteli MTK:n veroedunvalvontaa. Hän vaati, että järjestö pitää sen laadusta kiinni.
”Veroedunvalvonnan resurssit pitää palauttaa entiselle tasolleen.”
Kalevi Pukara Satakunnasta kysyi paikalla olleelta Hankkija-Maatalouden toimitusjohtajalta Ensio Hytöseltä, miksi rakennetaan hienoja kauppakeskuksia mutta samalla maatalouskauppa työnnetään ”metsään”.
Hytönen vastasi Pukaralle, että maatalouskauppaa käydään yhä vähemmän maatalouskaupan seinien sisällä.
Jarkko Laitila kiitteli MTK:n tuottamaa materiaalia, jonka avulla viljelijät voivat kertoa helposti maataloudesta tilalla vieraileville lapsiryhmille. Vastaavaa materiaalia pitäisi tehdä hänen mielestään myös opettajille, sillä maallakaan ei enää välttämättä tunneta maataloutta.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
