Suomalainen elintarvikeala selvisi pandemiasta kiitettävin arvosanoin ‒ ruuan tuotantoa ei voi jatkossakaan keskittää vain joihinkin maihin
Elintarvikeketju oli yksi parhaiten toimivista sektoreista pandemian aikana, kiitteli Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.
Suomalainen ruuantuotanto on noussut arvoon arvaamattomaan, kun maailmassa siirrytään kriisistä toiseen. Tero Nousiainen ja Jukka Sariola tarkastelevat perunasatoa vuonna 2016. Kuva: Jaana KankaanpääElintarvikealan ammattilaiset röyhistivät rintaa Helsingin Messukeskuksessa tiistaina pitkästä aikaa livenä järjestetyssä Elintarvikepäivässä. Kotimainen elintarvikeala on elänyt kaksi vuotta ennennäkemättömän turbulenssin keskellä, mutta silti se on pystynyt toimimaan häiriöttä ja virittämään toimintansa uusien vaatimusten mukaiseksi.
”Pandemia osoitti, että olemme hyvin valmistautuneita poikkeustilanteisiin. Ruuan omavaraisuusaste on Suomessa noin 80 prosenttia”, totesi Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja, Valio Oy:n toimitusjohtaja Annikka Hurme tiedotteessa.
Samaan aikaan koronan jyllätessä voimistui kuin varkain alkutuotannon ja maatalouden ankara kannattavuuskriisi. Sen jälkeen sota Ukrainassa on kiihdyttänyt kustannusten nousua entisestään.
”Huoltovarmuudessa olemme kuitenkin saaneet huomata, että jos valmistus ja vienti keskittyvät vain harvoille maille, syntyy riippuvuuksia, jotka aiheuttavat kriisitilanteissa suuria haasteita”, Hurme varoitti.
Suomessa tarvitaan hänen mukaansa nyt poliittista tahtoa ruokaketjun toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Jos yritysten resurssit ja kyky investoida esimerkiksi korvaaviin energialähteisiin hupenevat, huoltovarmuus kärsii huomattavasti.
Hurme muistutti, että elintarvikeyritysten investointikyvystä on huolehdittava, sillä ennakkoluuloton tieteenalojen ja teknologioiden yhdistäminen on kotimaisen ruokatuotannon kehityksen kulmakivi.
”Tulevaisuuden ruokalautanen on yhdistelmä perinteistä eläin- ja kasvipohjaista kuin myös uusilla innovatiivisilla tavoilla tuotetuista raaka-aineista tehtyä ruokaa”, Hurme näkee.
Myös Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen vahvisti, että elintarvikeketju oli yksi parhaiten toimivista sektoreista pandemian aikana.
”Huoltovarmuuteen liittyvät kuitenkin myös keskinäisriippuvuudet”, hän muistutti. Esimerkiksi sähköntuotanto, vedenjakelu ja elintarviketuotanto ovat kaikki toisistaan riippuvaisia.
”Myös kansalaisilla on iso vastuu varmuusvarastoinnista”, Känkänen tähdensi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
