Jäniksenajokokeessa arvioidaan ajokoiran päivän metsästyskunto

Simanansärkän Eka ajoi toisen ykköstuloksensa viime viikolla lumikelissä, sulan maan ykkönen koiralla jo oli. Kuva: Lari Lievonen

Mikko Lehikoinen, Anneli Malinen ja Annaliisa Pellikainen kehuvat koiratutkaa. Se tuo turvaa, kun koiran sijainti on tiedossa, ja lisäksi se antaa koepäivänä tietoa koiran hakuerän tapahtumista. Kuva: Lari Lievonen

Suomenajokoira ja beagle ovat Suomen kaksi suosituinta ajokoirarotua. Koirista suurin osa on niin sanottuja reppukoiria. Ne ovat metsästyskoiria ja perheenjäseniä, mutta niiden ominaisuuksia ei käydä testaamassa ajokokeissa.

Joensuun Enossa asuvan ylituomari Jani Kuivalaisen mukaan ajokoekäyntien määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain.

Mitä enemmän maakunnassa on nuoria koiria, joille haetaan koetuloksia, sitä enemmän kertyy koekäyntejä. Arvokisojen karsintakokeiden aikaan esille tuodaan jo koemenestystä saavuttaneet koirat kilvoittelemaan edustuspaikoista, Kuivalainen kuvailee.

Kynnys tuoda oma ajokoira palkintotuomareiden arvioitavaksi on osalle koiranomistajista korkea. Tätä kynnystä on haluttu madaltaa koekauden ajokokeella.

Ideana on, että ilmoittautumisen jälkeen koiranomistaja saa kutsua palkintotuomarit haluamaansa koemaastoon ja päättää ajankohdan, milloin koiraa koetellaan. Aikaa on koko koekausi elokuusta helmikuun loppuun.

"Toivottavasti helppous ja mahdollisuus käyttää tuttuja ihmisiä palkintotuomareina sekä tuttua koemaastoa, saisi uusia koiranomistajia innostumaan koetoiminnasta", Kuivalainen sanoo".

Joensuulaista Anneli Malista, kontiolahtelaista Mikko Lehikoista ja joensuulaista Annaliisa Pellikaistä ei tarvitse houkutella ajokoetoimintaan. He ovat ajokokeiden palkintotuomareita ja viettävät kaiken liikenevän vapaa-ajan koiraharrastuksen parissa.

Viime viikolla kolmikko kokoontui maastoon arvioimaan Pellikaisen suomenajokoira Simanansärkän Ekan ajotaitoja.

Malinen ja Lehikoinen ovat beagleharrastajia. Rotujen välisiä eroja he eivät lähde vertailemaan, sillä kullakin on omat mieltymyksensä ja koirilla omat ominaisuutensa.

Ajokoesäännöt ovat suomenajokoirille ja beagleille yhteiset, ainoastaan pisteytys on erilainen. "Arviointi tehdään aina koiran eduksi", kertoo Malinen.

Eka löytää sekä ensimmäisessä että toisessa hakuerässä ajettavan. Jänis valkoisessa talvipuvussaan, vain korvanpäät mustina näyttäytyy ryhmälle toisessa erässä kahdesti. 6-vuotias koira työskentelee sinnikkäästi ja on vain muutaman minuutin jänistä jäljessä.

"Kyllä se ykköstulos ja käyttövalion-titteli tietysti siintelee mielessä. Aina ei tule onnistumisia koepäivänä, mutta yksikin onnistuminen antaa hyvän mielen pitkäksi aikaa", Pellikainen sanoo.

Toisen hakuerän minuutit alkavat käydä vähiin ja ylituomari Kuivalainen kaartaa maastoon juuri, kun jänis on ylittänyt tien ja Eka selvittelee sen reittiä.

Koira napataan kyytiin, siirrytään sisätiloihin ja palkintotuomarit luovuttavat paperinsa ylituomarille, jonka kanssa käydään päivän kulku läpi.

Ekan päivän ansiot ovat kiistattomat ja se saa halutun ykköstuloksen, eli lumikelin AJOK1 81,92 pisteellä.