SAK:n Matti Huutola: "Emme pysty vastaavaan yhteistyöhön kuin EK"

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola kuvaa ammattiyhdistysliikettä kansanliikkeeksi, jonka tavoitteista vastaavat vahvat liitot luottamushenkilöineen. Kuva: Kimmo Lundén

Ammattiliitot ovat kuorossa paheksuneet sitä, miten liittokohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa Elinkeinoelämän keskusliitto juoksuttaa samoja tavoitteita tes-neuvotteluista toiseen.

EK ei halua keskitettyjä työehtosopimuksia keskusjärjestöjen välillä, ja on muuttanut sääntönsäkin siten, ettei Etelärannan EK voi enää neuvotella työantajina toimivien jäsenjärjestöjensä puolesta.

Palkansaajien Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola kertoo, että myös SAK:n hallitus käy kerran kuussa tavatessaan lävitse tilanteen eri liittojensa neuvotteluissa.

Elinkeinoelämän keskusliiton veroiseen koordinaatioon ja yhteisten tavoitteiden ajamiseen jäsenliitosta toiseen ei SAK Huutolan arvion mukaan pysty:

"Emme kykene vastaavaan. Olemme kansanliike, meillä on vahvat liitot vahvoine luottamushenkilöineen. Ja liitot hyväksyvät ja käsittelevät neuvottelunsa hallinnoissaan", sanoo Huutola MT:n haastattelussa.

Matti Huutola vertaa tilannetta EK:n hallitukseen jäsenineen: patruunoilla on vahva asemansa, eikä lupaa tarvitse siinä määrin pyytää muualta.

Talon sisällä saklaisten liittojen sopimusneuvottelijat ovat koolla kahden viikon välein. Eri liitot vaihtavat neuvottelutietojaan näissä tapaamisissa.

Suomen suurin teollisuuden ammattiliitto, Teollisuusliitto katkaisi sunnuntaina työehtoneuvottelunsa työnantajien Teknologiateollisuuden kanssa.

"Teollisuusliiton kaikkien sopimusalojen neuvotteluja on leimannut työnantajien vyörytys, joka toteutuessaan toisi runsaasti heikennyksiä nykyisiin työehtoihin. Heikennysten kustannusvaikutus olisi suurimmillaan jopa 20 prosentin luokkaa", Teollisuusliitto perusteli neuvottelujen katkaisemista.

Suurimmat kiistat näiden avainliittojen välillä ovat koskeneet erityisesti niin sanotun kiky-sopimuksen tuomia 24 lisätuntia ja arkipyhiä. Niin ikään työnantajaliitot ovat tuoneet moniin neuvottelupöytiin myös hyvin periaatteellisia heikennysesityksiä, kuten jäsenmaksuperinnän lopettamisen. Se tarkoittaa, että jäsenmaksu otetaan suoraan palkasta eikä työntekijän itse liitolleen tilittämänä.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ilmoitti heti maanantaina työnantajaliiton olevan valmis harkitsemaan kiky-tunneista luopumista, mikä Helteen mukaan vaikuttaisi kuitenkin palkankorotusvaraa alentavasti.

Teollisuusliiton kemian ala ilmoitti jo viikkoja sitten, ettei palaa neuvottelemaan Kemianteollisuuden kanssa ennen kuin jäsenmaksuperintäasia on vedetty takaisin.

SAK:n muodostavat siihen kuuluvat 17 ammattiliittoa ja niiden noin 900 000 jäsentä. Työehtosopimuksista neuvottelevat ammattiliitot.

Ammattiliitot valmistautuivat syksyllä alkaneisiin tes-neuvotteluihin liittokohtaisine tavoitteineen jo viime keväänä.

"Kaikki sotkut ennakoitiin, kiky ja Postin kiistatkin. Mutta jäsenmaksuperintäasia tuli uutena yllätyksenä."

Työnantajat ovat perineet ammattiliittoihin kuuluvien palkoista liiton jäsenmaksun ja tilittäneet sen edelleen ammattiliitoille. Jäsenmaksuperinnän juuret ulottuvat vuoden 1968 ensimmäiseen tupo-sopimukseen. Sittemmin jäsenmaksuperintä on ollut tes-sopimuksissa.

Jäsenmaksuperintään puuttuminen nähdään SAK:ssa ideologisena kysymyksenä ja aggressiona koko ay-liikettä vastaan.

"Tykinruokaa", jolla nyt testataan ammattiyhdistysliikkeen voimaa, kuuluu saklainen arvio jäsenmaksuasian tuomisesta osaksi tes-neuvotteluja.

Jäsenmaksuperinnästä luopumista ovat esittäneet ainakin Kemianteollisuus ry ja Teknologiateollisuus niiden ja Teollisuusliiton välisissä neuvotteluissa. Myös Mekaanisen metsäteollisuuden neuvotteluissa Metsäteollisuus ja Teollisuusliitto vääntävät tästä.

Umpisolmuun ajautuneeseen Postin pakettilajittelijoiden palkkoihin Medialiiton ja Teollisuusliiton välillä SAK:n johto varoo puuttumasta tulikuumassa neuvotteluvaiheessa.

Medialiiton ja Teollisuusliiton sopimus on tasoltaan Postin ja PAU:n sopimusta huomattavasti huonompi:

"Jos pitää ajatella, että 1 400 eurolla kuukaudessa pitäisi elää, ei sillä tule kukaan toimeen", Huutola kommentoi synkästi.

Huutola toimii SAK:n järjestöosaston johtajana. Hänet valittiin SAK:n hallituksen varapuheenjohtajaksi kesäkuussa 2004.

Kirvesmies ja entinen Rakennusliiton Lapin alueen toimitsija Matti Huutola äänestettiin Lapin piiristä vasemmistoliiton kansanedustajaksi vuonna 1998. Kansanedustajana eduskunnassa hän toimi vuodet 1998–2003.

Fakta

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK edustaa 17:ää ammattiliittoa ja niiden noin 900 000:ta jäsentä. SAK:lla ei ole henkilöjäseniä, vaan jäseniämme ovat työehtosopimuksia neuvottelevat ammattiliitot.