Kunnan kannattaa nyt työllistää
Kunnat käyttävät työmarkkinatukeen ensi vuonna 463 miljoonaa euroa. Siitä ainakin osa voitaisiin säästää, jos työttömille löytyisi uusia polkuja.
Uuden lakiesityksen mukaan kuntien rahoitusosuus on 50 prosenttia, jos ihminen on työmarkkinatuella yli 300 päivää ja 70 prosenttia, jos yli tuhat päivää. Nyt valtio on maksanut koko summan 500 päivään asti.
Jos taas kunta käyttää aktivointitoimia, kunnan osuuden maksaa valtio. Siksi vaihtoehtojen miettiminen kannattaa.
Rahaa ei säästy ehkä heti, koska työttömät tarvitsevat erilaisia tukemisen muotoja, mutta pitkällä tähtäimellä työpaikka voi löytyä ensin kunnasta ja sitten avoimilta työmarkkinoilta, Kuntaliiton erityisasiantuntija Tommi Eskonen sanoo.
Työtön ei myöskään menetä tulojaan, mutta henkisen puolen kohenemista on vaikea mitata mitenkään.
Suomen 61 kunnassa on tehty parin vuoden aikana kokeiluja pitkäaikaistyöttömyyden selättämiseksi ja vinkit koottu Työllisyyden keittokirjaan. Työllisyyden kohenemisesta ei ole numerotietoa ja konkreettisinta antia on ehkä ollut kunnan eri toimijoiden yhteistyö. Jatkossa monialainen yhteistoiminta kirjataan myös lakiin.
Edistyneimpien kokeilijoiden joukossa on Vantaa, joka on saanut 75 prosenttia työttömistä sijoitettua uudelleen: työhön kunnalle tai yksityiselle palkkatuella tai ilman, työkokeiluihin, kuntouttavaan työtoimintaan, opiskelemaan, eläkkeelle ja jopa yrittäjiksi.
”Meille saa tulla kuka vain ja asiakas kohdataan yksilönä. Malli on yksinkertainen, ja asenne ratkaisee: emme hoida työttömyyttä, vaan edistämme työllisyyttä”, Työraiteen projektipäällikkö Anne Matilainen kertoo.
Vantaan malli on tämä: asiakkaalle tehdään nopea kartoitus, nimetään yksi palveluohjaaja, joka kokoaa tarvittavan moniammatillisen verkon ja työttömään pidetään yhteyttä lähes viikottain.
Kaupunki etsii työpaikkoja yrityksistä.
”Pk-yrityksissä niitä myös on, mutta se vaatii raakaa jalkatyötä.”
Vantaan tomeruutta on edistänyt se, että työllisyys ja elinvoiman edistäminen on kirjattu kaupunkistrategian johtotähdiksi. Myös virastojen työntekijöistä viisi prosenttia pitää olla kuntouttavan työtoiminnan väkeä.
Kuntaliitossa toivotaan, että kokeilu johtaa pysyviin muutoksiin.
”Tämä on kunnille iso haaste, sillä pitkään työttöminä olleille on kasaantunut usein muitakin ongelmia. Erityisryhmien työllistäminen on nyt vaikeaa, kun työttömyys on muutenkin kasvanut, eikä muutamilla aktivointitoimilla saada väkeä ulos umpiperästä”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.
Keinoja on. Kunnat voivat asettaa julkisille hankinnoilleen sosiaalisia ehtoja, kuten vaatimuksen nuorten, ikääntyneiden tai osatyökykyisten työllistämisestä tai oppisopimuspaikoista.
Kietäväinen kaipaa myös valtiovallan vetoapua: opintotukea myös räätälöityyn ja osaamista täydentävään opiskeluun, joka ei johda tutkintoon, yritykset mukaan kuntouttavaan työtoimintaan, joustoa palkkatukeen ja aputöiden pätevyysvaatimuksiin ja sosiaalietuuksien vastikkeellisuutta.
Kuntaliitto arvostelee myös sitä, että välityömarkkinat toimivat Ruotsissa ja Tanskassa, mutta Suomessa työntekijäjärjestöjen mielestä työehtojen joustot vääristävät kilpailua.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
