Metsät saatava ajoissa aktiiviselle jatkajalle
Harva metsänomistaja saa ihailla itse istuttamaansa metsää, jonka puut ovat venähtäneet tukkimittoihin. Pentti Raekallio istutti näitä kuusia 11–12-vuotiaana pojankoltiaisena 1950-luvulla Siikaisissa. Jussi Partanen Kuva: Viestilehtien arkistoSukupolvenvaihdoksen verotuksessa metsätiloja ja maatiloja pitäisi ilman muuta kohdella nykyistä tasapuolisemmin, sanoo metsänomistaja Pentti Raekallio Siikaisista.
”Mielestäni sukupolvenvaihdoksen verohuojennus pitäisi ulottaa koskemaan metsätiloja mahdollisimman laajasti.”
Raekallion noin 160 hehtaarin sukutilalla on metsää ja peltoa. Nykyinen ja jo edellinenkin sukupolvi on metsittänyt peltoja. Nyt peltoa on noin viisi hehtaaria. Ne ovat olleet kymmenisen vuotta vuokralla.
”Tilan nykyinen päätuotantosuunta on metsätalous.”
Raekallio on hoitanut tilaa palkkatyön ohessa. Hän teki pitkän työuran rakennus- ja tiemestarina.
”Töistä tultuani otin kypärän ja otsalampun päähän ja lähdin metsätöihin raivaamaan. Tilaa pitää hoitaa tehokkaasti, jos haluaa taloudellista tuottoa.”
Raekallio on 69-vuotias, joten sukupolvenvaihdosta on jo alustavasti selvitetty. Aikataulua asialla ei vielä ole.
”Olen pohdiskellut, että myynti tulisi kysymykseen, koska silloin pääsee jatkaja hyödyntämään metsävähennystä.”
Tilan muutamat peltohehtaarit ovat nykyisen verotuskäytännön vuoksi arvokkaita.
”Lahjavero on 90 prosenttia pienempi silloin, kun tilalla on maatilan status”, sanoo erityisasiantuntija Heikki Ojala Keski-Pohjanmaan Pro Agriasta.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tehdyn päätöksen mukaan runsaat kolme peltohehtaaria riitti maatilan statuksen hyväksyntään.
Ojala muistuttaa, että nykyisin maatalouden lfa-tukisäännöt edellyttävät viittä hehtaaria peltoa, jotta tila määritellään maatilaksi. Saaristokunnissa pellon vähimmäispinta-alaksi riittää lfa-sääntöjen mukaan kolme hehtaaria.
Maa- ja metsätaloustoimintaa on verohuojennuksen saaneella tilalla jatkettava vähintään viiden vuoden ajan verotuspäätöksestä. Peltojen vuokraaminen ei käy, mutta urakoinnin voi teettää ulkopuolisella yrittäjällä.
Raekallio on pohtinut metsätilojen asioita myös Satakunnan metsänomistajat ry:n varapuheenjohtajan näkövinkkelistä.
”Kansantaloudelle tulee tappiota, jos metsät seisovat hoitamatta. On tutkittu, että monelle iäkkäälle metsänomistajalle metsätaloudella on vähäinen painoarvo.”
Parasta olisi, jos tilat siirtyisivät jatkajille vielä edellisen polven elinaikana, hän tuumii. Jos odotellaan perinnönjakoon asti, edessä voi olla jälleen pysähtyneisyyden aika, kun perikunta ei pysty päätöksentekoon.
”Helposti perintöveron poiston seurauksena olisi perikuntien sekä passiivisen metsätalouden lisääntyminen. Se saattaisi myös vähentää etukäteen tehtyjä sukupolvenvaihdoksia.”
HANNA LENSU
Töistä tultuani otin kypärän
ja otsalampun
päähän ja lähdin metsätöihin
raivaamaan.«
PENTTI RAEKALLIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
