Maatalouskomissaari lupasiottaa huomioon pohjoiset olot
Marko Sadinmaa, oikealla, toivoi päättäjien parantavan viljelijän asemaa ruokaketjussa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja EU:n maatalous-komissaari Dacian Ciolos¸ kertoivat asian olevan keskusteluissa. Pekka Väisänen Kuva: Viestilehtien arkistoTORNIO (MT)
EU:n maatalouspolitiikan viherryttäminen ei murenna Suomen maatalouden ympäristötukijärjestelmää, EU:n maatalouskomissaari Dacian Ciolos¸ vakuutti maanantain Suomen-vierailullaan.
Komissaari onnistui osittain vakuuttamaan myös MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan: ”Olen astetta luottavaisempi.”
”Suomi on pitänyt uhista kovaa meteliä. Viestimme on mennyt perille.”
Paljon työtä on kuitenkin vielä tehtävänä, Marttila ja maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) toteavat. Koskinen nimeää yhdeksi ongelmaksi ekologisen alan määrittelyn.
Ciolos¸ uskoo, että Suomen pelkäämä viherryttäminen on itse asiassa Suomelle helpompi kuin monille muille maille, joissa ympäristöasioihin ollaan vasta heräämässä. Komissaari pitää jopa mahdollisena, että ympäristötukeen sitoutuneet viljelijät täyttävät viherryttämisen vaatimukset jo sellaisenaan.
Suomen maatalouden ympäristöohjelmaa on luettu komissaarin kabinetissa tarkasti – siitä on haettu ideoita koko EU:n maatalouspolitiikan viherryttämiseen.
Suomessa on ollut pelko, että pakollinen viherryttäminen vie suomalaisilta nykyisenlaiset ympäristötuet. Ciolos¸ vastaa, että uudistuksen jälkeenkin säilyy mahdollisuus nykyisenlaiseen ympäristötukeen, kunhan pakolliset toimet ylitetään.
Osa nykyisistä ympäristötoimista muuttunee pakollisiksi. Niiden sijaan pitää keksiä uusia tai korottaa rimaa.
Pohjoiseen, Tornionjokilaaksoon, maatalouskomissaarin veivät Suomen ja Ruotsin maatalousministerit yhdessä. Samoin tuottajajärjestöt tekivät yhteistyötä.
Tavoitteena oli näyttää komissaarille pohjoisia oloja, näyttää paikan päällä, ettei kolmen viljelykasvin vaatimus sovi pohjoiseen, ja että turvemaita pitäisi voida jatkossakin kyntää.
Ciolos¸ kehui yhteistyötä. Koskaan aiemmin hän ei ole vastaavaan törmännyt.
Tuottajajärjestöille yhteistyö on luontevaa, MTK:n Marttila ja Ruotsin LRF:n puheenjohtaja Helena Jonsson kehuivat. ”98 prosentissa asioista olemme samaa mieltä. Keskitymme niihin.”
Samoin tekivät ministerit, Koskinen kertoi. ”Ei olisi mitään järkeä kutsua komissaaria seuraamaan riitelyä.”
Yhdessä viesti menee ehkä paremmin perille, Koskinen uskoo. Hän miettii jo mahdollisuutta yhteistyöhön esimerkiksi metsä- ja bioenergia-asioissa.
Oikeastaan ainoa asia, joka naapurimaita voi hiertää, on Etelä-Suomen 141-tuki. Sellaista Ruotsissa ei ole.
”Siihen asiaan LRF ei ota kantaa”, Jonsson vastasi.
Maatalouskomissaarin kanssa 141-tuki tietysti tuli esiin. Suomessa pidetyssä tiedotustilaisuudessa Ciolos¸ sanoi ruman sanan ”väliaikainen”, mutta jatkoi uskomalla, että tuelle on mahdollista saada jatkoa.
Marttilan mielestä tuen tarve on nyt helppo osoittaa. Sika- ja siipikarjatalous on ongelmissa tuen alasajon takia.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
