Pakkoliitoksen uhka varjostaa lähes sataa kuntaa
Liittymiseen pakottaminen nousi kuntakeskusteluun viime torstaina budjettiriihessä, kun hallitus julkisti esityksensä toimista, joilla Suomen talouden rakenne nyrjäytetään kuntoon.
Tähän saakka hallitus ja kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen (kok.) ovat vakuuttaneet, ettei pakkoa kuntauudistuksessa käytetä.
Nyt valtioneuvostolle esitetään mahdollisuutta velvoittaa kunnat liittymään yhteen, jos enemmistö kuntien asukkaista kannattaa liitosta eivätkä kunnat tee itse päätöstä.
Uhka koskee 12 suurta kaupunkia ja niiden ympäryskuntia. Hallitus ei vielä ole täsmentänyt kaupunkeja. Pääkaupunkiseudulle tulee metropolihallinto, joten siellä olevia kuntia pohdinta ei koske.
Kuntaliitto arvioi, että ainakin kartalla olevat 11 kaupunkia ja niiden ympäryskunnat ovat pakkoliitosuhan alla.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan esimerkiksi Jyväskylään liitettäisiin todennäköisesti Petäjävesi, Uurainen, Laukaa, Hankasalmi, Toivakka ja Muurame.
Jyväskylään tulisi siinä tapauksessa 42 900 asukasta lisää.
”Kuinka laajasti kaupunkiseudut määritellään, on epäselvää. Olisin yllättynyt, jos piiri kaupungin ympärillä olisi suurempi, ennemmin pienempi”, Mäki-Lohiluoma kommentoi karttaa.
Jos mukaan lasketaan suuret kaupungit ja niiden rajanaapurit, joiden katsotaan kuuluvan samaan työssäkäyntialueeseen, koskee uhka noin 90 kuntaa.
Kuntaliitto on vapaaehtoisten liitosten kannalla, paitsi tapauksissa, joissa kunnan talous on täysin romahtanut.
Kunnat joutuvat myös säästämään kaksi miljardia euroa osana rakenneuudistusta.
Yhden miljardin kunnat saavat itse kerätä. Käytännössä se tarkoittaa kuntaveron korotuksia, Mäki-Lohiluoma sanoo.
”Muuta vaihtoehtoa ei tässä taloustilanteessa ole. Se edellyttää, että uusia tehtäviä kunnille ei tule.”
Toinen miljardi tulee purkamalla kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Mitä puretaan, hallitus ei ole vielä kertonut. Eikä Mäki-Lohiluoma rupea arvailemaan.
”Ministeriökohtaisesti tulee ehdotuksia ja jätämme heille työrauhan. Todennäköisesti prosessi kestää useita vuosia.”
Uhattuna on kuitenkin 20 000 työpaikkaa. Tosin vuosina 2014–2017 kunnista on jäämässä eläkkeelle yli kolminkertainen määrä ihmisiä.
Virkkusen mukaan tehtävien keventäminen toteutetaan juuri noina vuosina. Hallitus varautuu asettamaan kuntajakoselvitykset suurille kaupungeille tämän syksyn aikana.
Mäki-Lohiluoman mukaan on myönteistä, että hallitus on ensimmäisen kerran tunnustanut, että kuntien tehtäviä pitää arvioida uudelleen.
”Tilanne on ollut, että kunnat saavat uusia tehtäviä, mutta ne pitää hoitaa pienemmillä resursseilla.”
Virkkusen mukaan esimerkiksi päivähoito-oikeuden rajoittaminen vaikuttaa suotuisasti kuntien talouteen.
Hallituksen mielestä kuntien osuus Suomen 4,7 prosentin, eli 8–9 miljardin euron, kestävyysvajeen kuromisesta on yksi prosenttiyksikkö.
Muita keinoja ovat työurien pidentäminen kahdella vuodella sekä julkisten palvelujen tuottavuuden kasvattaminen.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
