Täplärapu uhka järvienmonimuotoisuudelle
Laajalle levitetty täplärapu pienentää suurten järvien alkuperäisluonnon monimuotoisuutta. Vaikutukset riippuvat eliöryhmästä ja elinympäristön rakenteesta.
Timo Ruokonen havaitsi biologian väitöstyössään, että kotilotiheydet sekä kaikkien pohjaeläinten ja kotiloiden lajirunsaus ovat pienempiä ravullisilla kuin ravuttomilla kivikkorannoilla.
Lisäksi pohjaeläinyhteisöjen koostumus ravullisilla kivikkorannoilla poikkesi selvästi ravuttomien rantojen yhteisökoostumuksesta.
Väitöstutkimuksen mukaan täpläravun vaikutukset ulottuvat järvien ekosysteemeissä laajemmalle kuin aiemmin on oletettu.
”Täplärapu on istutettu Suomeen turvaamaan raputuotantoa. Tulevaisuudessa sen aiheuttamat vaikutukset alkuperäislajistoon ja ekosysteemien toimintaan tulisi ottaa laajemmin huomioon ekologisesti kestävän raputalouden kehittämiseksi”, Ruokonen painottaa.
Tutkimus toteutettiin Päijänteellä ja Saimaalla, joihin täplärapuistutukset aloitettiin 1990-luvulla.
Täplärapu on uusi tulokas järvien selkävesillä, sillä alkuperäisen rapulajin, jokiravun luontainen levinneisyys rajoittui pääasiassa pienempiin vesistöihin eteläisessä Suomessa.
Tutkimuksen mukaan täpläravut vaikuttavat epäsuorasti myös kalojen ja niiden loisten välisiin suhteisiin. Selkärangattomat pohjaeläimet ovat yleisiä kalojen loisten väli-isäntiä.
Täpläravun aiheuttamat muutokset pohjaeläinyhteisöissä, erityisesti kotilotiheyksissä, ilmenivät pienentyneinä kotilovälitteisten loisten määrinä kaloissa.
Ruokosen väitöskirja tarkastettiin viime perjantaina Jyväskylän yliopistossa.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
